Reilu kauppa vahvistaa asemaansa Baltian maissa

Yritysvastuun ja vastuullisen kulutuksen merkitys on viime vuosina kasvanut huomattavasti Virossa, Latviassa ja Liettuassa – ja se heijastuu myös Reilun kaupan tuotteiden kysyntään. Suosituimpia Reilun kaupan tuotteita ovat kahvi, suklaa, banaanit ja kukat, ja myynnin vetureina toimivat erityisesti Prisma Virossa ja Lidl Liettuassa – ja pian kaikissa kolmessa maassa.

”Reilun kaupan tuotteiden myynnissä näkyy tällä hetkellä kaksinumeroista kasvua, ja uskon trendin jatkuvan myös tulevaisuudessa”, arvioi Reilun kaupan toiminnanjohtaja Janne Sivonen.

Reilu kauppa ry on nyt päättänyt lisätä panostusta Baltian maihin, ja yksi tärkeä uudistus on uuden asiakkuuspäällikön pestin perustaminen.

Jana Jesmin aloitti Reilun kaupan Virosta, Latviasta ja Liettuasta vastaavana asiakkuuspäällikkönä helmikuussa.

Aiemmin Reilu kauppa ry toimi Baltiassa yhteistyökumppanien välityksellä – mikä muuttuu nyt?

Vaikutus on tosi suuri! Varta vasten Baltiaan keskittyvä henkilö tarjoaa alueen yrityksille ja yhteisöille mahdollisuuden olla osa kansainvälistä Reilun kaupan organisaatiota – ja se myös osoittaa, kuinka tärkeinä Viroa, Latviaa ja Liettuaa pidetään.

Yhteistyökumppanimme tulevat saamaan entistä parempaa, nopeampaa ja syvällisempää apu ja tukea minulta, ja voimme suunnitella kampanjoita enemmän paikallisesta näkökulmasta. Olemme myös paremmin kaupallisten kumppaniemme käytössä. Tähän asti huomio on ollut Virossa ja nuorisossa – nyt kaikki tieto ja palvelut ovat saatavilla kaikissa kolmessa maassa ja kaikille ikäryhmille.

Miten aiempi työurasi tukee nykyistä tehtävää?

Olen työskennellyt pääosin hotelli- ja ravintola-alalla, myynnin ja kaupan tehtävissä. Olen tehnyt työtä niin turismin, vähittäismyynnin kuin viihteen parissa, ja olen onnistunut saamaan töitä sellaisista yrityksistä, joissa on tavoiteltu hieman enemmän kuin vain liikevoittoa – taustani siis auttaa toimimaan yritysten kanssa. Ennen kuin liityin osaksi Reilua kauppaa, työskentelin virolaisen Mondo-kansalaisjärjestön vastuullinen kulutus -tiiimissä. Teimme tiivistä yhteistyötä Reilu kauppa ry:n kanssa, ja siksi seuraava askel tuntui luontevalta.

Mitä uutta Reilulla kaupalla on luvassa Baltiassa lähitulevaisuudessa?

Tähän asti päähuomio on ollut nuorissa, mutta nyt fokuksemme laajenee sekä päättäjiin ja lobbareihin mutta myös valmistajiin, tuottajiin ja ostajiin. Uudistamme verkkosivujamme ja sosiaalisen median kanaviamme, jotta niiltä löytyy enemmän tietoa ja mahdollisuuksia esittää kysymyksiä. Olen myös mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa tapahtumia ja kampanjoita yhdessä kumppaniemme kanssa: Reilun kaupan kuukausi on ollut suurimpia tapahtuma Virossa, ja nyt sitä halutaan kasvattaa myös Latviassa ja Liettuassa.

Työsi on itsenäistä ja tehtäväkenttä laaja. Millaista yhteistyötä teet Suomen-toimiston kanssa?

Tukikohtani on tosiaan Virossa, ja toimistoni löytyy milloin mistäkin päin Baltiaa, mutta kaikki suunnitelmat ja projektit luodaan yhteistyössä Reilu kauppa ry:n kanssa. Teen läheistä yhteistyötä kaupallisen tiimin ja viestintä- ja markkinointitiimin kanssa, ja juonin – siis hyvässä mielessä – kaikenlaista myös kansalaisyhteiskunnan yhteysvastaavan kanssa, jotta saisimme kansainväliset Reilun kaupan tunnustukset (kuten Reilun kaupan kaupunki ja Fairtrade@Work) myös Baltiaan. Maailmassa on jo yli 2 000 Reilun kaupan kaupunkia ja lukemattomia Reilun kaupan kouluja, yliopistoja ja muita yhteisöjä – miksi Baltian maiden pitäisi olla tässä yhtään huonompia?

Millainen on Reilun kaupan rooli Baltian markkinoilla tällä hetkellä?

Alamme juuri aktivoitua ja tutkia tarkemmin Baltian markkinoita. Jo vuonna 2020 Reilun kaupan erilaisia tuotteita löytyi Liettuasta 800, Virosta 600 ja Latviasta 500. Vuonna 2016 tehdyn selvityksen mukaan tuolloin lähes 20 prosenttia virolaisista tiesi Reilusta kaupasta, enkä näe mitään syytä, miksei tietoisuuden ja välittämisen taso voisi nousta samalle tasolle kuin Pohjoismaissa – siis noin 85 prosenttiin. Jotkut trendit ovat seuraamisen arvoisia, ja tiedän, että tähän virolaiset, liettualaiset ja latvialaiset kyllä pystyvät.

Yhteistyökumppanimme ovat tehneet kouluissa erinomaista työtä: vuonna 2020 tehty kysely osoitti, että Viron koululaisista 64 prosenttia tunsi Reilun kaupan merkin ja 60 prosenttia myös uskoi järjestelmän toimivuuteen. Olemme juuri toteuttamassa vastaavaa tutkimusta kaikissa Baltian maissa, ja tuloksia pitäisi tulla parin kuukauden kuluessa. Toivon mukaan voidaan toteuttaa tutkimus myös laajemmalle yleisölle.

Mitkä näet suurimpina haasteina – ja mahdollisuuksina?

Haasteet liittyvät ennen kaikkea tietoisuuteen, sekä kuluttajien että yritysten parissa. Vain harva organisaatio Baltiassa puhuu Reilusta kaupasta Viron Mondon, Liettuan Litdean ja Latvian Zaļā brīvība (Green Liberty) lisäksi. Eli haaste on se, kuinka saavuttaa ihmisiä –  mielellämme kyllä koulutamme ja luomme mahdollisuuksia. Ja haasteena haasteen sisällä on rahoitus: meillä ei yksinkertaisesti ole rahaa suuren luokan mediakampanjoihin, mainoksiin tai tapahtumiin.

Mahdollisuutena näen sen, että Reilun kaupan tuotteet ovat arkituotteita, eivätkä ne kilpaile paikallisen tuotannon kanssa. Sen sijaan Reilu kauppa voi auttaa tekemään paikallisista tuotteista vastuullisempia, jos valmistajat käyttävät sertifioituja raaka-aineita. Myöskään Reilun kaupan tuotteiden hintahaitari ei ole juuri korkeampi kuin vastaavien ei-sertifioitujen tuotteiden, eli on hyvin mahdollista saada lisää Reilun kaupan vaihtoehtoja, ja varmistaa, että ne myös myyvät.

Hiljattain julkaistiin Eswatch- ja Mondo-järjestöjen selvitys virolaisen hankintaketjun  vastuullisuudesta, ja kehitykselle on kyllä tarvetta. Jos vähittäismyyntiketjut lähtevät mukaan, voidaan todellakin saada aikaan muutoksia vastuullisuudessa –  niin tuottajien kuin kuluttajienkin parissa, mutta myös itse kauppaketjuissa.