Jaa: Reilun kaupan tiimi on jälleen vahvistunut: Johanna Tiippana on aloittanut uudessa pestissä vaikuttavuustiedon ja lisensoinnin asiantuntijana ja Elisa Hara kehitysyhteistyön asiantuntijana. ”Yrityksissä tiedetään, että Reilulla kaupalla on hyviä vaikutuksia, mutta se, mitä ne tarkalleen ottaen ovat, ei aina ole selvää. Tätä yritämme nyt parantaa”, sanoo Reilu kauppa ry:n uudessa vaikuttavuustiedon ja lisensoinnin asiantuntijan pestissä aloittanut Johanna Tiippana. Yksi hänen tehtävistään on Reilun kaupan uuden työkalun eli riskikartan kehittäminen. ”Riskikartasta yritykset voivat katsoa, millaisia ihmisoikeus- ja ympäristöongelmia niiden on otettava huomioon eri toimissaan”, Tiippana kertoo. Tiippanan työnkuva on uusi, ja Reilun kaupan asiakkuusjohtaja Heli Len mukaan yksi tärkeä tavoite on tarjota jatkossa yhä parempaa tietoa yritysten vastuullisuustyön tueksi. ”Reilu kauppa haluaa tuottaa yhä enemmän vaikuttavuustietoa ja vastata samalla yrityskumppanien tarpeisiin lisätä ymmärrystä toimitusketjujen riskeistä ja niiden lieventämisestä koskien niin ihmisoikeuksia kuin ympäristöaiheita”, Le sanoo. Viestinviejä ihmisoikeustyön ja yritysten välillä Tiippanan työ jakautuu kahteen osa-alueeseen – ja kahteen tiimiin. Vaikuttavuustietoa hän kerää osana Reilun kaupan kansainvälistä ihmisoikeustyön osaamiskeskusta ja toisella puoliskolla keskittyy yhteistyöhön kotimaisten yritysten parissa osana asiakkuustiimiä. ”Olen asiantuntijamme kaikissa lisensointiin liittyvissä kysymyksissä. Hoidan sopimukset ja valvon Reilun kaupan merkin käyttöä”, hän kertoo. Tiippana kokee olevansa viestinviejä Reilun kaupan kansainvälisen ihmisoikeustyön ja suomalaisten yritysten välillä. ”Odotan paljon yhteistyöltä ja toivon, että saan välitettyä keräämääni vaikuttavuustietoa yrityksille. Uskon, että yrityksissä halutaan kuulla, mitä Reilu kauppa tarkoittaa konkreettisesti tuotteen alkuperässä.” Reilun kaupan kehitysyhteistyö vaikuttaa juurisyihin ja asenteisiin Toinen uusi kasvo Reilu kauppa ry:ssä on kehitysyhteistyön asiantuntija Elisa Hara. ”Sertifiointijärjestelmä on Reilun kaupan järjestelmän kivijalka, mutta sen lisäksi tarvitaan esimerkiksi asenteisiin vaikuttamista ja syvemmälle ongelmiin pureutumista”, hän sanoo. Hara antaa esimerkkejä kahdesta Länsi-Afrikan kaakaontuottajien parissa tehtävästä hankkeesta, joista hän vastaa. ”Toisessa hankkeessa edistetään dynaamista peltometsäviljelyä, joka on ekologisesti kestävää ja auttaa myös tuottajia monipuolistamaan tulonlähteitä, kun kaakaon ohella voi viljellä myös muuta. Sertifiointijärjestelmä yksin ei tue tällaista toimintaa”, Hara toteaa. ”Yksi iso teema on myös haitallisen lapsityövoiman vähentäminen. Hankkeissa kehitetään seurantajärjestelmiä, joiden avulla tunnistetaan lapsityötapauksia ja ratkotaan niitä.” Yritykset ja yhteisöt ovat Reilun kaupan kehitysyhteistyön vahvuus Kuten kaikessa Reilun kaupan toiminnassa, myös kehitysyhteistyössä toiminta linkittyy vahvasti yrityksiin. ”Kaakaohankkeissa kumppaneina on suuria suklaafirmoja, kuten Mars ja Tony’s Chocolonely. Ne ostavat Reilu kauppa -sertifioitua kaakaota, mutta haluavat tehdä myös enemmän ja tukevat siksi myös kaakaontuotannon parissa tehtävää kehitysyhteistyötä”, Hara sanoo. Yritysyhteistyön ohella hän pitää Reilun kaupan vahvuutena olemassa olevia verkostoja, kuten Reilun kaupan osuuskuntia. ”Usein kehitysyhteistyöhanke lähtee siitä, että vasta muodostetaan kontakteja. Reilun kaupan rakenne on kestävä: hanke kestää aikansa, mutta yhteisö pysyy.” Reilun kaupan nykyinen kehitysyhteistyöohjelma käynnistyi viime vuonna, ja tältä vuodelta Hara odottaa sitä, että työ pääsee kunnolla käyntiin ja saadaan ensimmäisiä tuloksia. ”Esimerkiksi haitallisen lapsityövoiman kohdalla voi olla, että aluksi tapauksia tulee tietoon enemmän, koska jäljitys paranee. Kun tapauksiin puututaan, määrän odotetaan lähtevän laskuun.” Työ globaalin oikeudenmukaisuuden edistäjänä inspiroi Sekä Hara että Tiippana pääsevät uusissa tehtävissään hyödyntämään aiempaa osaamista. Hara on työskennellyt Plan International Suomella useissa tehtävissä: ilmasto- ja vaikuttamistyössä sekä viimeksi Ugandassa toteutettavassa kehitysyhteistyöhankkeessa. ”Nykyisessä työssä on paljon hyötyä siitä, että hankehallinnointi ja ulkoministeriö rahoittajana ovat tuttuja. Uutta ovat teemat ja yritysten suuri osuus rahoittajina”, Hara sanoo. Johanna Tiippana työskenteli viime vuodet Pauligilla kahvin ja sopimusvalmistustuotteiden hankinnassa. ”Ymmärrän, mitä yrityspuolella toivotaan ja halutaan”, hän sanoo. Konkreettinen mahdollisuus globaaliin oikeudenmukaisuuden edistämiseen on molemmille iso plussa. ”Työ on niin iso elämää, että sen pitää olla mielekästä”, Tiippana toteaa. ”Ihmisoikeuksien toteutuminen toimitusketjuissa on asia, johon me täällä länsimaissa voimme vaikuttaa – ja Reilu kauppa on juuri oikea paikka myös oppia siitä lisää.” Teksti: Sanna Jäppinen Asiakkuustyö Henkilöstön esittely Kehitysyhteistyö Reilu kauppa ry Vastuullisuus Yrityspalvelut Yritysvastuu
