Jaa: Pakkotyön riskiä vähentäviä toimia lisättiin kahteen lastensuojeluhankkeeseen Ghanan kaakaoviljelmillä. Tarve nousi viljelijäyhteisöiltä itseltään. Vuonna 2022 alkanut Reilu kauppa ry:n kehitysyhteistyöohjelma ”DONUTS” koostuu 14 hankkeesta Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Niistä kaksi on keskittynyt lasten oikeuksien ja suojelun vahvistamiseen Ghanan kaakaoviljelmillä: Children In Rural Cocoa communities are Learning & Empowered (CIRCLE) ja Kuapa Kokoo Child Labour Monitoring and Remediation System (KKCLMRS). Vuonna 2022 käynnistettyihin hankkeisiin päätettiin kolmantena hankevuonna ottaa mukaan myös pakkotyön ehkäisyyn keskittyviä toimenpiteitä. ”Erityisesti Länsi-Afrikan kaakaotiloilla sekä kaakaopuut että viljelijät ovat ikääntyneitä, eikä ole tavatonta nähdä tiloilla palkattua apua. Ilmiöön liittyy kuitenkin riskejä, kuten haavoittuvassa asemassa olevien työntekijöiden hyödyntämistä. Pakkotyö ei ole kaakaoviljelmillä yhtä tunnettua tai tutkittua kuin haitallinen tai vaarallinen lapsityö”, sanoo Reilu kauppa ry:n ihmisoikeus- ja kehitysyhteistyön asiantuntija Jasmin Hämeri. Kansainvälisen työjärjestö ILO:n mukaan pakkotyö on työtä, johon henkilö ei ole tarjoutunut vapaaehtoisesti ja johon liittyy jonkinlaisen rangaistuksen uhka. Tapausten tunnistaminen pienviljelijäkontekstissa voi olla haastavaa. Aihetta on tutkittu rajallisesti esimerkiksi Norsunluurannikolla, ja pakkotyön riskin on todettu koskettavan erityisesti kaakaotiloilla työskenteleviä siirtotyöläisiä. Riskin piiriin kuuluu sekä aikuisia että lapsia. Tutkimustiedon vähäisyyden ja sektorin epävirallisuuden vuoksi pakkotyön uhreja on todennäköisesti paljon enemmän kuin toistaiseksi on arvioitu. Mikä lisää pakkotyön riskiä? Pakkotyön riski kasvaa erityisesti tapauksissa, joissa palkatulla viljelijällä ja maanomistajalla ei ole kirjallista sopimusta työn sisällöstä ja korvauksesta tai työn sisällöstä on annettu virheellistä tietoa. Tapaukset eivät aina ole ilmiselviä ulkopuoliselle, ja niihin voi liittyä myös syrjintää ja pelkoa, mikä estää työoloista valittamisen. Naapurimaista tai muilta seuduilta tulevilla siirtotyöntekijöillä voi olla rekrytoinnista tai kuljetuksesta aiheutunutta velkaa maanomistajalle. Tämä ruokkii pakkotyön kierrettä: alhaiset korvaukset, mahdolliset palkkavähennykset ja velka pakottavat työntekijän jatkamaan työtään sovitun ajan ulkopuolella tai pahimmillaan jäämään kokonaan ilman korvausta. Joskus pakkotyöhön voi liittyä myös esimerkiksi liikkumisen rajoittamista, uhkailua tai väkivaltaa. Pakkotyön, aivan kuten haitallisen lapsityönkin, taustalla on usein monitahoisia juurisyitä, joista merkittävin on viljelijäkotitalouksien köyhyys. Elinkustannusten nousu ja inflaatio sekä ilmastonmuutoksen tuomat sään ääri-ilmiöt ovat omiaan lisäämään viljelijöiden ahdinkoa. Esimerkiksi kasvitaudit ovat aiheuttaneet merkittävää tuhoa Länsi-Afrikan kaakaosektorilla viime vuosina lisääntyneiden sateiden ja kosteuden myötä. Myös vaihtoehtoisten elinkeinojen ja tulonhankkimistapojen vähäisyys sekä siirtotyöläisten kohtaama syrjintä altistavat alhaisille tuloille ja pakkotyölle. Reilun kaupan kriteerit kieltävät pakkotyön ja edellyttävät pienviljelijäosuuskuntia oikaisemaan kaikki löydetyt tapaukset. Lisäksi viljelijöille maksetaan aina Reilun kaupan takuuhintaa ja Reilun kaupan lisää. Takuuhinta kattaa tuotantokustannukset ja on viljelijän turvana, jos markkinahinnat romahtavat. Reilun kaupan lisää taas voi käyttää esimerkiksi terveydenhuollon, koulutuksen tai tuotannon kehittämiseen. Hankkeissa on vahvistettu kaakao-osuuskuntien osaamista Reilun kaupan kehitysyhteistyöhankkeissa pakkotyön riskiä on ehkäisty tukemalla kaakao-osuuskuntia ja kotitalouksia kirjallisten työsopimusten käyttämisessä maanomistajien ja palkkaviljelijöiden välillä. Kaakao-osuuskuntien kapasiteettia on vahvistettu haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten oikeuksien suojelemiseksi. Osuuskunnissa on perustettu ihmisoikeuskomiteoita ja otettu käyttöön haavoittuvaisessa asemassa olevien henkilöiden suojelemiseksi tarkoitettu toimintamalli. Lisäksi kaakao-osuuskuntia ja yhteisöperustaisia komiteoita tuetaan paikallisviranomaisten kanssa tehtävässä yhteistyössä. Nämä toimenpiteet parantavat tulosten kestävyyttä osuuskunnissa ja koko yhteisöissä, Jasmin Hämeri sanoo. Lisäksi kohdeyhteisöihin on perustettu mekanismit työkiistojen hallinnoimiseksi ja koulutettu paikallisia, yhteisöperustaisia lastensuojelukomiteoita myös aikuisten työoikeuksista. Komiteat ovat jo ratkaisseet joitakin työkiistoja sisäisesti ja raportoineet tapauksia työministeriöön, mikä vahvistaa paikallisyhteisöiden osaamista sekä omistajuutta hankkeen tulosten ylläpitämisessä. Samalla on hyvä huomioida, etteivät kaikki työperäiset kiistat ole pakkotyötä. ”Havaintojemme ja paikallisten viljelijäyhteisöiden mukaan Ghanan kaakaosektorin pakkotyön riskiä ei voi kiistää, vaikka aiheesta ei valitettavasti ole paljoa tutkittua tietoa. CIRCLE- ja KKCLMRS-hankkeet vastaavat osaltaan tähän tiedonpuutteeseen, ja tavoitteenamme on vahvistaa pakkotyön vastaisia aktiviteetteja jatkossakin”, Hämeri sanoo.
