Jaa: Suomessa juodaan vuodessa miljoona kiloa teetä — ja yritysten ja kuluttajien valinnat tuntuvat teentuottajien työoloissa. Finnwatchin mukaan yritysten olisi siirryttävä täysin vastuullisuussertifioituun teehen, ja sertifiointijärjestelmistä se nostaa ykköseksi Reilun kaupan. Tee on heti veden jälkeen maailman suosituin juoma. Vaikka Suomi on tunnetusti kahvinjuojien maa, maistuu tee meillekin: sitä kuluu vuodessa yli miljoona kiloa. Suomen teemarkkinoiden rahallinen arvo on noin 55 miljoonaa euroa. Finnwatch on selvittänyt tuoreessa raportissaan ”Teetä ilman sympatiaa” suomalaisten käyttämän teen vastuullisuutta, erityisesti työoloja teetiloilla. Suurimmat sosiaalisen vastuun kysymykset teen tuotannossa liittyvät pienviljelijöiden toimeentuloon ja teeplantaasien palkkatyöntekijöiden oikeuksien toteutumiseen. Merkittäviä ongelmia ovat myös tilapäiset työsuhteet, sosiaaliturvan puuttuminen, kehnot asuinolot, aliravitsemus, syrjintä sekä puutteet työturvallisuudessa ja terveyspalveluissa. Reilu kauppa on sertifiointijärjestelmistä kunnianhimoisin Finnwatch selvitti sertifiointijärjestelmien vaikutuksia työoloihin Intiassa ja Sri Lankassa kuudella teeplantaasilla, jotka toimittavat teetä useille Suomen markkinoilla toimiville teebrändeille. Kolonialismin perintö näkyy teen tuotannossa edelleen. Monet Intian ja Sri Lankan teeplantaasien työntekijät ovat siirtomaavallan aikaisten velkaorjien jälkeläisiä, eikä ympäröivän yhteiskunnan kehitys ja vaurastuminen ole ulottunut plantaasiyhteisöihin, raportissa todetaan. Suomessa käytettyjä teen sosiaalisen vastuun sertifiointijärjestelmiä ovat Reilu kauppa, Rainforest Alliance ja UTZ (kaksi jälkimmäistä yhdistyivät vuonna 2018 ja käyttävät jatkossa nimeä Rainforest Alliance). Parhaaksi teen sertifiointijärjestelmistä Finnwatch nostaa Reilun kaupan. Järjestelmän kunnianhimoisuus näkyy selvityksen mukaan muun muassa siinä, että ainoana järjestelmänä Reilussa kaupassa on sitovia sääntöjä takuuhinnoista. Työntekijöiden haastatteluissa Reilu kauppa nousi ainoaksi sertifiointijärjestelmäksi, jonka hyödyt plantaasiyhteisöille tunnistettiin. ”Lisäksi raportissa todetaan, että Reilun kaupan auditoinneissa on jo löydetty suurin osa selvityksessä esiin tulleista haasteita – ja niinpä myös parannussuunnitelmat ovat vahvimpia”, Reilu kauppa ry:n vastuullisuuspäällikkö Tytti Nahi sanoo. Kokonaisuudessaan sertifioinneilla on todettu olleen vähäisiä vaikutuksia työtekijöiden palkkatasoon ja järjestäytymisvapauteen. Suurempia vaikutuksia on ollut työturvallisuuteen ja työntekijöiden terveyteen sekä sosiaaliturvaan. ”Vaikka sertifioinneissa on puutteensa, täysin vastuullisuussertifioituun teehen siirtyminen on suositeltavaa kaikille yrityksille, sillä työ- ja asuinolosuhteet ovat sertifioimattomilla tiloilla suurella todennäköisyydellä vielä huonommat kuin sertifioiduilla tiloilla”, Finnwatch muistuttaa. Reilun kaupan uudistuvat teekriteerit parantavat työntekijöiden osallisuutta Sertifiointijärjestelmien, myös Reilun kaupan, melko vaatimattomat vaikutukset teetilojen työntekijöiden palkkatasoon selittyvät Nahin mukaan pitkälti sillä, että Reilun kaupan kriteerien mukaan tuotetusta teestä vain viisi prosenttia myydään sertifioituna – kysyntää reilusti tuotetulle tee ei ole riittävästi. ”Siksi myös vaikutukset ovat rajallisia. Plantaasit tietävät kriteerimme ja toimivat niiden täyttämiseksi, mutta he saavat Reilun kaupan lisän ja takuuhinnan vain hyvin pienestä osasta myynnistään”, hän toteaa. Reilun kauppa yrittää parantaa työntekijöiden asemaa uudistamalla teeplantaaseilta vaadittuja kriteerejä entistä kunnianhimoisemmiksi. Neuvotteluja uusista vaatimuksista käydään parhaillaan paitsi työntekijöiden, myös muiden sidosryhmien, kuten plantaasien omistajien ja yritysten, kanssa. Tuleviin teekriteereihin halutaan esimerkiksi selkeämpi vaatimus minimipalkasta ja työsopimukset myös kausityöntekijöille. Nahi nostaa keskeiseksi parannusehdotukseksi työntekijöiden osallistamisen: teeplantaasien työntekijöille halutaan lisää sananvaltaa ja vahvempi asema epäkohtien arvioinnissa, seurannassa ja kehittämisessä. ”Käytännössä työntekijät muodostaisivat valvontakomitean, joka tekee kaksi kertaa vuodessa sisäisen auditoinnin työntekijöiden oikeuksista ja ympäristövaikutuksista. Komitea myös neuvottelisi parannussuunnitelmista plantaasin johdon kanssa”, hän kertoo. ”Uudistus olisi merkittävä askel. Työntekijät pääsevät jo päättämään Reilun kaupan lisän käytöstä, ja valvontakomitean avulla työntekijät pääsisivät myös kertomaan säännöllisesti siitä, mitkä ovat heille suurimpia ongelmia. Samalla Reilu kauppa saisi kerättyä järjestelmällisesti työntekijöiden omia kantoja.” Suomessa vastuullisuussertifioitu tee alkaa olla valtavirtaa… Finnwatchin suositus yrityksille – täysin sertifioituun teehen siirtyminen – on Suomessa jo otettu kohtalaisesti huomioon, ja raportin perusteella vastuullisuussertifioidusta teestä on tulossa hyvää vauhtia valtavirtaa. Raportissa vertaillaan Suomen teemarkkinoiden suurimpien toimijoiden sosiaalista vastuuta, ja mukana ovat suomalaiset teetalot Forsman Tea ja Nordqvist, kansainväliset brändit Twinings ja Unilever sekä kaupan ketjujen omien merkkien teetuotteet. ”Unilever on sitoutunut siirtymään täysin vastuulliseksi sertifioituun tai verifioituun teehen vuoteen 2020 mennessä”, raportissa todetaan. Myös Nordqvist kohensi vastuullisuustavoitteitaan Finnwatchin raportin työstämisen aikana: aiemmin yritys pyrki siihen, että vuonna 2025 kaikki tee olisi sertifioitua, mutta nyt tavoitteeseen pyritään nopeammin, ja vuonna 2020 jo lähes 90 prosenttia Nordqvistin myymästä teestä on sertifioitua. Samoin Lidl Suomi ja S-ryhmä ovat parantaneet tavoitteitaan, ja nyt 100 prosenttia molempien ketjujen oman merkin teetuotteiden valmistukseen käytetystä teestä on vastuullisuussertifioitua. Sen sijaan Keskon teehankinnoista vain noin puolet on sertifioitu, ja Finnwatchin mukaan sen vastuullisuusvalvonta sertifioimattoman teen osalta on epäuskottavaa. Kuitenkin jo heti raportin julkistuksen jälkeen Finnwatch uutisoi Twitterissä, että Kesko on ilmoittanut, että sen K-Menu- teevalikoima muuttuu sertifioiduksi ensi kevään aikana. Finnwatch suosittelee sertifikaatiksi Reilua kauppaa. Twiningsilta ja Forsmanilta konkreettiset vastuullisuustavoitteet puuttuvat täysin. … mutta sertifiointi ei yksin riitä Vaikka useat teeyritykset saavat positiivista palautetta sertifioituun teehen siirtymisestä, Finnwatch muistuttaa, että jos esimerkiksi plantaasien työntekijöiden palkat halutaan säälliselle tasolle, tarvitaan yrityksiltä muitakin toimia. ”Finnwatch suosittaa, että yritysten on selvitettävä elämiseen riittävä palkkataso ja toimittava hintaneuvotteluissa sen mukaisesti. Tästä olemme täysin samaa mieltä”, Nahi toteaa. ”Reilu kauppa kutsuu teealan toimijoita keskustelemaan konkreettisista askelista kohti elämiseen riittävää palkkaa. Olemme valmistelleet tätä keskustelua tekemällä tutkimuksia siitä, mikä riittävän palkan taso eri tuotantoalueilla tarkalleen on ja mitkä ovat kunkin tahon velvollisuudet ja mahdollisuudet vaikuttaa.” Teksti: Sanna Jäppinen
