Jaa: Reilu kauppa opastaa kuntapäättäjiä ja hankinta-asiantuntijoita tekemään vastuullisia valintoja ja edistämään kestävämpää vaate- ja tekstiiliteollisuutta. Tutustu vastuullisten tekstiilihankintojen oppaaseen tästä linkistä. Reilun kaupan teettämä opas keskittyy vastuullisiin tekstiilihankintoihin. Julkisia hankintoja tehdään Suomessa vuosittain 35 miljardilla eurolla, ja merkittävä osa hankinnoista on työvaatteita ja tekstiilejä. Vastuullisilla tekstiilihankinnoilla voidaan suojella ympäristöä ja ihmisiä ympäri maailman: säästää energiaa ja luonnonvaroja sekä edistää työ- ja ihmisoikeuksia. Reilun kaupan teettämän kyselyn mukaan kaupungeissa ja kunnissa on hyvä tahtotila vastuullisten hankintojen tekemiseen, mutta varsinaisessa toteutuksessa on parannettavaa. ”Kansainvälisten ihmisoikeusnormien käyttäminen tekstiilihankintojen kriteereinä on jo melko yleistä, mutta se ei riitä”, sanoo vastuullisuuspäällikkö Josetta Nousjoki Reilu kauppa ry:stä. ”Kuntien tulisi asettaa konkreettisia tavoitteita hankintojen ihmisoikeusvaikutusten parantamiselle. Sosiaaliseen kestävyyteen liittyvä työ, kuten Reilun kaupan edistäminen, on vielä alkuvaiheessa.” Huomio kuntapäättäjiin: #vaikutahankinnoilla Reilu kauppa julkaisi oppaan vastuullisiin tekstiilihankintoihin. ”Kohti vastuullisia tekstiilihankintoja. Opas sosiaalisen oikeudenmukaisuuden huomioimiseen julkisissa hankinnoissa” tarjoaa julkisista hankinnoista päättäville ja niitä tekeville hyviä esimerkkejä Suomesta ja maailmalta. Se antaa myös vinkkejä yhteistyöhön yritysten kanssa. Oma muistilista löytyy niin hankkijalle, kuntapäättäjälle, kuntalaiselle kuin yrityksellekin. Opas on osa #vaikutahankinnoilla-kampanjaa, jossa Reilu kauppa ja muut vastuullisuusmerkit haastavat kuntavaaliehdokkaita tukemaan vastuullisia hankintoja – ja edistämään kansalaisten tahtoa. Kampanjan teettämän kyselyn mukaan 80 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että kuntien on näytettävä esimerkkiä vastuullisilla hankinnoilla. ”Kuntapäättäjille vinkkaisin ainakin sen, että tue kuntasi hankintojen johtamisen kehittämistä, jotta vastuullisuuden edistäminen on systemaattisempaa – ja toisaalta varmista, että hankintayksiköllä on riittävät resurssit”, Nousjoki toteaa. Hyviä käytäntöjä oppaassa esittelee esimerkiksi Helsingin kaupunki, joka halusi tehdä uusista brändituotteistaan kestävän kehityksen mukaisia ja on huomioinut niissä sekä ympäristö- ja sosiaalisen vastuun. Maailmalta mukana on belgialainen Gent, joka on panostanut työvaatteiden reiluihin ja läpinäkyviin tuotantoketjuihin. Kaupunki on luonut yksityiskohtaiset työkalupakit niin hankkijoille, tarjoajille kuin vaatteiden toimittajillekin. Vastuullisuus vaatii jatkuvaa vuoropuhelua yritysten kanssa Oppaassa muistutetaan, että yritysten vastuu ihmisoikeuksien toteutumisesta on muuttumassa vapaaehtoisesta velvoittavaksi, sillä yritysvastuulakia edistetään parhaillaan niin Suomessa kuin EU-tasollakin. Myös toimijoiden vuoropuhelu on entistä tärkeämpää. Opas antaa esimerkin vuodelta 2019, kun pääkaupunkiseudun kunnat järjestivät Reilun kaupan johdolla tilaisuuden, johon kutsuttiin tekstiiliyrityksiä keskustelemaan vastuullisuudesta – ja siihen liittyvistä haasteita. Mukana oli 30 julkisten hankintojen asiantuntijaa ja 15 yritysten edustajaa. Nousjoki painottaa, että parhaimmillaan vastuullinen julkinen hankinta ei tarkoita yrityksen vastuullisuuden kertaluonteista varmistamista, vaan kyse on prosessista ja pitkäaikaisesta sitoutumisesta vastuullisuuden parantamiseen. ”Parhaisiin tuloksiin päästään yhteistyöllä. Jo ennen kilpailutusta kunnan kannattaa ottaa yritykset mukaan miettimään ratkaisuja ja jatkaa dialogia koko hankinnan ajan.” Vastuullinen työvaate- tai tekstiilitoimittaja: Tekee kattavaa ihmisoikeusarviointia YK:n liike-elämää ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti sekä raportoi havaituista riskeistä ja toimista niiden minimoimiseksi.Tekee yhteistyötä kansalaisjärjestöjen, ammattiliittojen ja muiden yritysten kanssa.Sitoutuu riskimaatuotantonsa osalta julkisesti elämiseen riittävään palkkaan, luo toimintamalleja tämän saavuttamiseksi ja raportoi edistyksestä avoimesti.Asettaa tavoitteet omien ilmasto- ja ympäristövaikutustensa minimoimiseksi ja raportoi edistyksestä läpinäkyvästi. Teksti: Sanna JäppinenKuva: James Sharpe/White Stuff Ltd
