Jaa: Reilu kauppa ry:n kehitysyhteistyöhanke edistää viljelijöiden tietoja ja taitoja dynaamisesta peltometsäviljelystä. Tämä luonnonmukainen viljelymenetelmä tarjoaa mahdollisuuksia sekä ekologisen kestävyyden vahvistamiselle että viljelijöiden tulojen monipuolistamiselle. Kuvittele vehreä trooppinen metsä, jossa kasvaa palmuja ja muita puita. Kuvittele sekaan kaakaopuita ja muita ruokakasveja, kuten banaania, papaija- ja mangopuita. Huomaat ehkä, miten terveeltä maaperä näyttää. Puiden ja kasvien väleissä saattaa vilahtaa muutama eläinkin. Olet peltometsäviljelmällä eli viljelymaalla, joka on rakennettu luonnon monimuotoisuuden ja maaperän hyvinvoinnin ehdoilla. Parhaassa tapauksessa kaikki tulevaisuuden kaakaoviljelmät näyttävät tältä. Peltometsäviljelyn yleistyminen on Ghanassa toteutettavan kehitysyhteistyöhankkeen päätavoite. Reilu kauppa on ollut yksi Sankofa-nimisen hankkeen kumppaneista vuodesta 2022. Nyt käynnissä oleva Sankofa 2.0 opettaa ghanalaisille kaakaonviljelijöille peltometsäviljelyn taitoja. Hankkeessa keskitytään nimenomaan dynaamiseen peltometsäviljelyyn, joka on kunnianhimoinen viljelymalli, jossa sekä maaperä että sato kiittävät. Näillä viljelmillä ei käytetä hyönteismyrkkyjä, lannoitteita tai muitakaan kemikaaleja vaan peltometsäviljelmältä saatava sato on lähtökohtaisesti luonnonmukaista. Hankkeen yhtenä kohderyhmänä ovat 18–35-vuotiaat nuoret, joita kannustetaan tarjoamaan viljelijöille tukipalveluita yrittäjyyden keinoin. Yhtenä pyrkimyksenä on innostaa heitä peltometsäviljelyn pariin. “Tällä hetkellä kaakaonviljelijöiden keski-ikä on noin 55 vuotta eivätkä nuoremmat sukupolvet ole erityisen kiinnostuneita vanhempiensa ammatin jatkamisesta. Toiveenamme on, että peltometsäviljely voisi mahdollistaa kannattavampaa viljelyä ja näin motivoida nuoria kaakaon viljelyn pariin”, sanoo Reilun kaupan ohjelma-asiantuntija Elina Voipio. Ghanassa hiljattain vieraillut Voipio on nähnyt omin silmin eron peltometsäviljelmän sekä niin sanotun monokulttuuriviljelmän välillä. “Peltometsäviljelmän hyvinvointi on kirkkaasti parempi.” Monokulttuuriviljelmällä kasvatetaan vain yhtä kasvilajia, kuten kaakaota ja näin rajoitetaan luonnon monimuotoisuutta. “Monokulttuuriviljelmät eivät ole pitkäkestoisia, sillä jossain vaiheessa maaperän anti tyrehtyy. Näillä viljelmillä myös kasvitaudit leviävät herkemmin” Kaakaon monokulttuuriviljelmät eivät ole pitkäkestoisia, sillä jossain vaiheessa maaperän anti tyrehtyy. Kuva: Salma Fuseini Peltometsäviljelmä tarjoaa ratkaisuja useisiin pulmiin, joiden kanssa kaakaonviljelijät kipuilevat. Se ruokkii luonnon monimuotoisuutta ja ehkäisee näin metsäkatoa, auttaa viljelijöitä rakentamaan pitkäikäisiä viljelmiä ja rohkaisee heitä monipuolistamaan tulonlähteitään. Kun samalla viljelmällä voi kasvattaa useita eri ruokakasveja, riippuvuus yhdestä tuotteesta vähenee. Sankofa-hankkeen puitteissa kaakao-osuuskuntaan onkin palkattu erillinen henkilö, jonka tehtävänä on auttaa viljelijöitä pääsemään uusille markkinoille erilaisten viljelykasviensa kanssa. Viljelmä mahdollistaa uusia tulonlähteitä nuorille viljelijöille Yhtenä osana Sankofa-hanketta nuorille opetetaan käytännön taitoja, joilla he voivat työllistää itseään. Taidot liittyvät viljelmällä työskentelyyn, kuten moottorisahojen käyttöön tai korkealla olevien oksien leikkaamiseen. Pyrkimyksenä on, että näiden taitojen avulla nuoret voisivat tarjota osaamistaan muille viljelijöille tai innostua itse peltometsäviljelystä. Madinatu Salifu on 18-vuotias Nyamabekyeren yhteisön jäsen, joka tuli mukaan Sankofa-projektiin isänsä saattelemana. Hän on oppinut hankkeessa dynaamisen peltometsäviljelyn periaatteita ja vertaa niitä isoisänsä rohdoshoitojen käytänteisiin. Molemmissa on kyse luonnonmukaisuudesta ja luonnon kunnioittamisesta. Hankkeen myötä Salifu on ensimmäistä kertaa elämässään saanut säästöön kolmetuhatta Ghanan cedia (noin 190 euroa), joista osan hän on käyttänyt vanhan kaakaotilan vuokraamiseen. Nuori viljelijä aikoo elvyttää tilan peltometsäviljelyn periaatteiden mukaan, istuttaen viljelmälle puutavara- ja hedelmäpuita. Lisäksi hän suunnittelee yhteistyötä, jossa hän voisi toimittaa terveitä banaanipistokkaita kaakaonviljelijöille. “Hanke tukee minua vakaamman tulevaisuuden rakentamisessa”, Salifu kiteyttää. Voisiko peltometsäviljelystä olla kansalliseksi tai kansainväliseksi menestystarinaksi? Hankkeessa on alusta asti pyritty vaikuttamaan myös Ghanan viranomaisiin. Elina Voipio on huomannut kiinnostuksen peltometsäviljelyyn kasvaneen viime vuosina ja ghanalainen tutkimuslaitos The Cocoa Research Institute of Ghana onkin aloittanut tieteellisen tutkimuksen dynaamisen peltometsäviljelmän eduista. Tulokset voivat mahdollistaa viljelymenetelmien skaalaamisen kansallisella tasolla. “Kiinnostus on tällä hetkellä suuri. Saamme jatkuvasti tiedusteluja osuuskunnan muilta jäseniltä, että olisiko heidänkin mahdollista päästä osaksi hanketta”, Voipio sanoo. Ghana on maailman toiseksi suurin kaakaon tuottajamaa. Nykyisessä hankkeessa on mukana 3500 kaakaonviljelijää ja epäsuorasti sen on arvioitu koskettavan lähes 20 000 ihmistä. Toiveena on tulevaisuudessa laajentaa kehitysyhteistyötä yhä uusiin kaakaoyhteisöihin ja osuuskuntiin. Suunnitteilla on myös peltometsäviljelyn osaamiskeskus, joka voisi tarjota koulutusta eri tahoille paikallisesti. “Parhaassa tapauksessa peltometsäviljely saadaan skaalattua niin, että siitä tulee valtavirtaa”, Voipio toivoo. Reilu kauppa ry:n kehitysyhteistyöohjelmaa rahoittaa Suomen ulkoministeriö. Sankofa 2.0 -hanke jatkuu vuoteen 2025 asti, jonka jälkeen on suunnitteilla hankkeen kolmas vaihe. Sen kumppaneina ovat Suomen Reilun kaupan lisäksi: Fairtrade Africa Fairtrade Max Havelaar Switzerland Coop ja HALBA Kuapa Kokoo Cooperative Cocoa Farmers and Marketing Union Limited (KKFU) Ghana Cocoa Board Cocoa Research Institute of Ghana (CRIG) The Cocoa Health and Extension Division (CHED) International Trade Centre Nature and Development Foundation Netherlands Trust Fund Swiss Platform for Sustainable Cocoa Swiss State Secretariat for Economic Affairs (SECO) Ecotop Suisse Elämiseen riittävät ansiot Ilmastonmuutos Kaakao Kehitysyhteistyö Vastuullisuus
