Tutkimus: Suomalaisyritykset sitoutuvat laajasti ihmisoikeuksiin
6.11.2019

Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisyritykset sitoutuvat laajasti ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta todellisten edelläkävijöiden joukko on vielä harmillisen pieni.

”Moni yrityksistä sitoutuu ihmisoikeuksiin, mutta käytännön toimet ovat vielä alkuvaiheessa”, sanoo Fiant Consulting Oy:n toimitusjohtaja Jaana Vormisto.

Vormisto pohjaa tietonsa Words to Deeds. Study on Operationalization of UN Guiding Principles on Business and Human Rights among Listed Companies in Finland –tutkimukseen, jonka hän on tehnyt yhdessä kollegansa Elina Tran-Nguyenin ja 3bility Consultingin perustaja Suvi Halttulan kanssa. Tutkimuksessa selvitettiin, miten suurimmat suomalaisyritykset kantavat vastuutaan ihmisoikeuksien kunnioittamisessa.

Suomalaiset yritykset sitoutuvat ihmisoikeuksiin

Kolmikon tutkimustulokset osoittavat, että huomattava osa suurista suomalaisyrityksistä sitoutuu julkisesti ihmisoikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien kunnioittamiseen.

”Yli 90 prosenttia suurista suomalaisyrityksistä kertoo sitoutuneensa ihmisoikeuksiin, ja noin puolet yrityksistä tuo julki myös sitoutumisensa työntekijöiden oikeuksiin”, Halttula mainitsee.

Yritysten roolista ihmisoikeusasioissa on saavutettu kansainvälinen yhteisymmärrys.

Yhdistyneet kansakunnat (YK) julkaisi vuonna 2011 yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat periaatteet, jotka asettavat yrityksille vastuun kunnioittaa ihmisoikeuksia. Yritysten tulee toteuttaa ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusvelvoitetta eli kartoittaa toimintansa ihmisoikeusriskejä sekä ehkäistä riskien toteutumista. Lisäksi työntekijöille on taattava mahdollisuus kertoa ihmisoikeusloukkauksista. Jos ihmisoikeusrikkeitä tapahtuu, yritykset ovat velvoitettuja korjaaviin toimenpiteisiin.

Tuntevatko yritykset toimintansa ihmisoikeusvaikutukset?

Tulosten perusteella kuitenkin näyttää siltä, että todellisten edelläkävijöiden joukko on vielä pieni.

”Moni yritys on kyllä aloittanut ihmisoikeusriskien tunnistamisen, mutta vain pieni osa yrityksistä on tehnyt varsinaisen ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin. Lisäksi vain muutama yritys kuvaa, miten ihmisoikeusriskit ja niiden vaikutukset otetaan säännöllisesti huomioon yrityksen toiminnassa”, Halttula kertoo.

Vormisto, Tran-Nguyen ja Halttula käyttivät tutkimuksessaan Corporate Human Rights Benchmarkin kehittämää tutkimusmenetelmää. Sen avulla he arvioivat, miten suomalaisyritykset huomioivat toiminnassaan YK:n periaatteita ja niiden sisältämää huolellisuusvelvoitetta.

Tutkimusaineistona kolmikko hyödynsi Helsingin pörssin 50:n suurimman yrityksen julkista tietoa. He tutkivat esimerkiksi yrityksien verkkosivuja, vastuullisuusraportteja ja eettisiä ohjeistuksia.

Sidosryhmille mahdollisuus ilmoittaa ihmisoikeusrikkeistä

Tutkimuksen tuloksista käy myös ilmi, että moni suomalaisyritys tarjoaa tuotantoketjunsa työntekijöille kanavan, jossa kertoa mahdollisista ihmisoikeusrikkeistä.

Hyvin pienellä osalla yrityksistä on vastaavanlainen kanava myös ulkoisille sidosryhmille. Tällöin esimerkiksi paikalliset yhteisöt pystyvät ilmoittamaan, mikäli yrityksen toiminnasta aiheutuu kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia.

Valituskanavien avulla rikkeitä voidaan korjata varhain ja suoraan yritysten toimesta. Korjaavat toimenpiteet ovat avainasemassa yritysten ihmisoikeusvastuun toteutumisessa.

”Suomalaisyrityksillä on vielä parannettavaa tällä saralla, sillä vain kolme yritystä kertoi ylipäätään sitoutumisestaan korjaaviin toimenpiteisiin. Yhdelläkään ei ollut kuvausta siitä, miten käytännössä korjaavat toimenpiteet tehtäisiin”, Vormisto huomauttaa.

Eväitä yrityksille, sijoittajille, poliitikoille ja virkahenkilöille

”Se, että yritykset kertovat ihmisoikeuksiin liittyvistä toimistaan julkisesti, on erittäin tärkeää ja siihen kannustavat myös YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia ohjaavat periaatteet”, Vormisto toteaa.

Hänen mukaan erilaisilla kansainvälisillä arviointityökaluilla, kuten Corporate Human Rights Benchmarkilla, on tärkeä rooli läpinäkyvyyden edistämisessä. Niiden avulla saadaan riippumatonta tietoa ja kokonaiskuvaa siitä, miten esimerkiksi suomalaisyritykset huomioivat toiminnassaan YK:n ohjaavia periaatteita.

”Tällaisesta tutkimuksesta saatava tieto hyödyttää esimerkiksi sijoittajia, päättäjiä ja kuluttajia vastuullisten toimintatapojen edistämisessä ja päätöksenteossa. Yritykset puolestaan saavat selkeää tietoa niihin kohdistuvista odotuksista ja ne voivat kehittää toimintaansa”, Halttula jatkaa.

Vormiston, Tran-Nguyenin ja Halttulan tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa myös poliitikoille ja virkahenkilöille. Nykyinen hallitus on sitoutunut edistämään kansallista yritysvastuulainsäädäntöä, joka velvoittaisi yritykset huolehtimaan ihmisoikeuksista niiden arvoketjuissa. Kunnianhimoinen yritysvastuulaki nostaisi Suomen ja suomalaiset yritykset ihmisoikeuksien edelläkävijöiksi.

Englanninkielinen tutkimus on ladattavissa torstaista 7.11. lähtien Ihmisoikeuskeskuksen sekä 3bilityn Consultingin ja FIANT Consultingin sivuilta. Tutkimus julkaistaan joulukuun alkuun mennessä myös suomeksi. Tutkimustuloksia esiteltiin ennakkoon Beyond Growth -seminaarissa, lokakuussa 2019.

Teksti: Salla Kettunen