Jaa: Kahvin hinnan sijaan pitää tarkastella kahvinjuontimme vaikutuksia viljelijöiden toimeentuloon ja ympäristöön. Yhteiskunnassamme pitää paremmin oppia tuntemaan vastuullisesti tuotetun kahvin arvo ja tuotannon kulut, toteaa joukko kansanedustajia. Kahvin hinnan sijaan tulisi alkaa tarkastella kahvinjuontimme vaikutuksia. ”Meidän suomalaisten on erityisen tärkeää alkaa huolehtia, että kahvimme on tuotettu niin, että viljelijät saavat siitä elämiseen riittävät tulot ja pystyvät käyttämään luonto- ja ilmastoystävällisiä viljelymenetelmiä”, sanoo kansanedustaja ja eduskunnan globaaliryhmän varapuheenjohtaja Inka Hopsu (vihr). Suomalaiset ovat maailman kovimpia kahvinjuojia, mutta vastuullisemmat kahvivalinnat eivät vielä näy kahvikupeissamme. Kahvinkulutuksemme aiheuttaa köyhyyttä, metsäkatoa ja ilmastonmuutosta. ”Suurin osa ei ole tietoinen vaikutuksista. Tähän on tärkeää saada muutos”, sanoo Noora Fagerström (kok). Kahvista keskusteltiin eduskunnassa 2.10. Reilun kaupan iltapäiväkahveilla. Mukana olivat myös mm. Helena Marttila (sd), Mai Kivelä (vas), Anders Norrback (RKP) sekä Greta Andersson yritysvastuuverkosto FIBSistä. Eduskunta osallistuu Reilun kaupan viikoille, joiden teema Ihmisoikeuksien ei pitäisi olla kaupan pureutuu ihmisten hyvinvointiin yritysten toimitusketjuissa. Reilun kaupan tuoreen raportin mukaan kahvinjuontimme vaikutukset trooppiseen metsäkatoon ovat suuremmat kuin naudanlihan. Lisäksi viljelijöiden köyhyys ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt uhkaavat kahvintuotantomme tulevaisuutta hyvin konkreettisesti. ”Ilmasto on muuttunut. Kuivat kaudet ovat paljon kuivempia ja pitempiä ja sateet voimakkaampia. Säästä on tullut ennakoimatonta ja se vaikeuttaa viljelyjä. Samalla taudit ja tuholaiset ovat lisääntyneet, sillä ne viihtyvät muuttuneissa oloissa”, Hope Muriuki, nuori kenialainen viljelijä sanoo. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen nostaa viljelijöiden kuluja, samoin inflaatio sekä uudet vastuullisuusvaatimukset, kuten metsäkadon seurantajärjestelmien käyttöönotto. Harva viljelijä saa edes tuotantokulujaan katettua, sillä kahvintuotannossa voitot kääritään arvoketjun muilla portailla. Eduskunnan globaaliryhmän varapuheenjohtaja Inka Hopsu puhui kunnianhimoisen yritysvastuusääntelyn merkityksestä. Eduskunnassa vieraillut Muriuki toivoo, että saisi enemmän kahvia myytyä Reilun kaupan ehdoilla. Silloin viljelijöille maksetaan takuuhinnan lisäksi Reilun kaupan lisää, jota viljelijäosuuskunnat voivat käyttää tuotantonsa kehittämiseen. Kun suomalainen ostaa kahdeksalla eurolla Reilu kauppa- ja luomusertifioidun 500 gramman kahvipaketin, siitä menee viljelijöille 3,80 euroa ja loput muille tuotantoportaille sekä veroihin. On siis selvää, ettei neljän tai edes viiden euron kahvipaketti voi olla sekä vastuullisesti tuotettu että kaikille ketjun toimijoille kannattavaa liiketoimintaa. Muriuki on hyötynyt myös ulkoministeriön rahoittamasta Reilun kaupan kehitysyhteistyöhankkeesta, jossa parannetaan nuorten osallistumismahdollisuuksia, monipuolistetaan toimeentulon lähteitä ja kasvatetaan kahvitaimia, jotka kestävät paremmin ilmastonmuutoksen vaikutuksia. ”Kehitysyhteistyöhankkeilla korjataan rakenteellisia ongelmia kahvintuotannossa ja olisikin tärkeää, että suomalaiset yritykset hyödyntäisivät hankkeita vastuullisuustyössään. Hankkeilla ne voivat tukea toimitusketjujensa viljelijöitä myös kestävässä siirtymässä, jota vastuullisuussääntely edellyttää”, kertoo Reilu kauppa ry:n toiminnanjohtaja Janne Sivonen. Ihmisoikeudet Ilmastonmuutos Kahvi Vastuullisuus Yritysvastuu
