Tasa-arvo kohenee kahvikupillinen kerrallaan
2.10.2018

– Naiset osaavat organisoida toimintaa paremmin ja käytämme rahaa järkevämmin kuin miehet, kyllähän sen tietää, toteaa Gladix Hernandez virnistäen ja ympärillä ryhmä naisia puhkeaa äänekkääseen nauruun.

Gladix Hernandez Aguilar, Dogna Hernandez Lazo, Sonia Vasquéz ja Irma Esperanza Quintero kahvitauolla.

Istumme Hernandezin kodin takapihalla Marcalan pikkukaupungin laidalla Hondurasissa hörppimässä näiden naisten tuottamaa kahvia. Sivummalla istuva vauvaa imettävä nainen tasapainottelee toisessa kädessään kahvikuppia ja pullaa. Taustalla riippuu pyykkiä kuivumassa ja pieni tyttö kiehnää lattialla koiranpennun kanssa. Pihan nurkassa on kahvin taimia odottamassa istutusta.

Olen juuri kysynyt naisilta, miten heidän toimintansa eroaa miesten omistamista osuuskunnista. Kahvintuotannossa kun maanomistus ja siten osuuskuntien jäsenyys on tavallisesti miesten käsissä.

Reilun kaupan kahvia viljelevä APROLMA perustettiin vuonna 2013 ja nykyään osuuskuntaan kuuluu 69 jäsentä, kaikki naisia. Hernandez on osuuskunnan puheenjohtaja ja paikalla ovat myös varapuheenjohtaja, johtokunnan sihteeri, varainhoitaja sekä kaksi jäsentä. Kaikkien osakkaiden taustat ja luotettavuus tarkistetaan huolella, eikä ongelmia kuulemma ole juurikaan esiintynyt. Kaksi jäsentä on vuosien varrella erotettu, koska he eivät sitoutuneet osuuskunnan arvoihin ja toimintaperiaatteisiin.

Omilla kahvipensailla omia tuloja naisille

APROLMAn toiminta sai alkunsa, kun kourallinen naisia sai ylipuhuttua kahvinviljelijämiehensä luovuttamaan osan omistamistaan maista naisten viljeltäväksi. Pikkuhiljaa toiminta kasvoi, ja nyt osuuskuntaan olisi enemmän tulijoita kuin mitä he pystyvät ottamaan. Aiemmin naiset työskentelivät miestensä omistamilla kahviviljelmillä, jolloin miehillä oli täysi määräysvalta perheen varojen käyttöön. Jos nainen jäi leskeksi tai erosi miehestään, jäi hän tyhjän päälle.

Mutta kyllä naiset myös kehuvat miehiään.

– Aluksi jotkut vastustivat tätä, mutta nyt kun miehet ovat huomanneet, että tuomme lisää rahaa kotiin, heidän asenteensa on muuttunut. Miehet tukevat meitä ja auttavat tarvittaessa. Olemmepa palkanneetkin yhden miehen, Hernandez jatkaa ja taas muita hymyilyttää.

Ei ole ollenkaan tyypillistä, että miehet ovat naisten palkollisina, mutta tämä osuuskunta on palkannut itselleen miesteknikon auttamaan raskaimmissa tehtävissä sekä opastamaan luomutuotannon menetelmissä.

Haasteina ilmastonmuutos ja macho-kulttuuri – vastauksena koulutus

Kahvi on Hondurasin tärkein vientituote, ja satokaudella joka yhdeksäs hondurasilainen työskentelee kahvin parissa. Honduras on yksi Latinalaisen Amerikan köyhimmistä maista, jossa ilmastonmuutos uhkaa tuhota pienviljelijöiden elinkeinon. Lämpötilan ja sademäärän äkilliset vaihtelut sekä kostean ja lämpimän ilman ruokkima sienitauti kahviruoste ovat laskeneet kahvintuotantoa maassa paikoin jopa 17 prosenttia.

Naiset kohtaavat lisäksi epätasa-arvoon liittyviä ongelmia – macho-kulttuuri on täällä edelleen vallalla ja muutos on hidasta. Mutta APROLMAn naiset ovat päättäneet tarttua ohjaksiin ja ryhtyä viemään muutosta eteenpäin. Osuuskunta kuuluu Reilu kauppa ry:n kehitysyhteistyöhankkeeseen, jossa epätasa-arvoon on pyritty puuttumaan muun muassa valistuksen ja naisten johtajuuskoulutuksen avulla.

– Me myös järjestämme miehille itsetuntoon ja sukupuolirooleihin liittyviä työpajoja, jossa mietitään, mistä perinteiset hierarkiat ja alistavat tavat kumpuavat, Hernandez kertoo ylpeänä.

Tasa-arvoesimerkkinä muille

APROLMAn kahviosuuskunnan naiset kampanjoivat naisten aseman puolesta ja nykyään heidät nähdään esimerkkinä ja mallina muille naisten aseman edistämisessä, sekä siinä, että naiset ovat oman liiketoimintansa hoitamisessa vähintään yhtä hyviä kuin miehet.

– Meistä tullaan ottamaan oppia eri puolilta Hondurasia, Hernandez sanoo.

Irma Quinteron edessä näkyy kahvipensaiden taimia ja takana banaanipuu, jonka suuret lehdet antavat kahvipensaille sopivaa varjoa.

Kahvittelun jälkeen suuntaamme läheiselle viljelykselle, jonka omistaa Irma Quintero. Hän esittelee ylpeänä uusia kukoistavia kahvintaimiaan, jotka istutettiin kahviruosteen tuhoamien kasvien tilalle. Kahvipensaiden seassa kasvaa sitruunaa, guavaa, banaania, maniokkia ja chiliä. Kasvit paitsi sitovat maahan kosteutta ja tuovat varjoa viljelmälle, myös tarjoavat kuusilapsiselle perheelle ravinteikasta ruokaa.

– Saan osuuskunnalta luomulannoitteita ja uusia kahvintaimia sekä opastusta viljelymenetelmiin, Quintero kertoo.

Hankkeessa on tuettu osuuskuntia parantamaan tuottavuuttaan ja kehittämään hallintoaan, löytämään suoria ostajia sekä varautumaan sienitauteihin ja tuholaisiin.

Keskustelemme Quinteron kahvipensaiden katveessa vielä tulevaisuuden toiveista ja haasteista. Naiset vuokraavat kaupungista kahvinpaahdinta ja pakkaavat omaa APROLMA-kahviaan, jota myydään suoraan Saksaan. Tuottavuus on noussut alkuaikojen kahdesta kontillisesta viiteentoista kontilliseen. Rahoitusta toiminnan kehittämiseen on haettu onnistuneesti oman kunnan yritystuista ja kansainvälisiltä toimijoilta. Mutta vielä riittää tekemistä.

– Suurin ongelmamme on tällä hetkellä aika. Viljelmät sijaitsevat kaukana kaupungista ja kodeistamme, joten liikkuminen on hidasta. Lisäksi meidän on huolehdittava perheistämme. Haaveissamme on saada hankittua oma auto sadon saamiseksi helpommin markkinoille, naiset kertovat.

Naisten tavoitteisiin näyttäisi siis vielä olevan matkaa, mutta tällä osuuskunnalla on oikeat ainekset ja sellainen asenne, etten epäile heidän selättävän nämäkin haasteet!

Maija Seppälä
Kirjoittaja vastaa Reilu kauppa ry:n kehitysyhteistyöhankkeista Latinalaisessa Amerikassa. Hän vieraili Hondurasissa kesäkuussa 2018.