Selvitys: Reilu kauppa parantaa naisten asemaa työpaikoilla ja pientiloilla
24.2.2021

Tasa-arvokoulutuksista on tullut Reilun kaupan arkipäivää, todetaan tuoreessa arviossa. Reilussa kaupassa naiset osallistuvat toimintaan ja johtamiseen paremmin kuin muilla pientiloilla ja plantaaseilla – mutta kehitettävää myös riittää.

Kuvassa viinitilan työntekijä Ronell Blom Etelä-Afrikassa. Kuva: Jodi Windwogel

Ulkopuolinen tutkijaryhmä perehtyi Fairtrade Internationalin vuodenvaihteessa päättyneen tasa-arvostrategian tuloksiin ja toimivuuteen.

Selvityksessä todetaan, että palkattua työvoimaa käyttävillä tiloilla sukupuolikysymykset otetaan nykyään selkeästi paremmin huomioon Reilun kaupan ansiosta. Pientiloilla taas Reilun kaupan kriteerit velvoittavat siihen, ettei ketään saa syrjiä sukupuolen tai muun syyn perusteella. Pientilojen täytyy myös luoda tasa-arvolinjaus ja osoittaa sen edistymistä.

Verrattuna muihin tiloihin Reilussa kaupassa onkin enemmän naisia johtotehtävissä, selvityksessä todetaan.

Naiset ovat motivoituneimpia ja aktiivisimpia tasa-arvon ajajia erityisesti silloin, kun tuottajajärjestössä on toimivat ohjelmat ja linjaukset tasa-arvon edistämiseksi. Naisten osallistumisen laatu paranee, jos naisilla on omat komiteansa, joiden kautta he voivat ajaa haluamiaan asioita.

Reilun kaupan tuottajaorganisaatioissa tasa-arvokoulutuksesta on tullut viiden vuoden strategiakaudella osa peruskurssitarjontaa. Organisaatioissa on sisäistetty ajatus, että tietoisuus tasa-arvon tärkeydestä muuttaa naisiin kohdistuvia asenteita, ja sitä kautta niin naiset kuin miehetkin toimivat tuottavammin ja paremmassa yhteishengessä.

Suorimmin naisten asemaan selvityksen mukaan vaikuttaa Reilun kaupan lisä. Lisällä on tuettu esimerkiksi äitiysklinikoita, imetystiloja, lastenhoitotiloja ja naisten käymälöitä, naisten työkuormaa vähentävien teknologioiden käyttöönottoa ja varainhankintaa. Myös kouluikäisiä tyttöjä on tuettu esimerkiksi koulumaksuja maksamalla ja tarjoamalla kuukautissiteitä.

Jäsenistä edelleen vähemmistö naisia

Vaikka naisten osallistuminen on Reilussa kaupassa suurempaa kuin muilla tiloilla, ei se silti ole vielä tasa-arvoista. Pientuottajien järjestöissä ja osuuskunnissa naisjäseniä on 21 prosenttia ja plantaaseilla 42 prosenttia. Naisjohtajien osuus on tätäkin pienempi, ja usein naisten johtotehtävät rajoittuvat esimerkiksi naiskomiteoiden johtamiseen. Vaikka järjestöissä aktiivisesti etsittäisiin naisia hallituksen jäseniksi, monet ovat haluttomia osallistumaan, selvityksessä todetaan.

Naiset myös tuntevat miehiä huonommin Reilun kaupan järjestelmää ja osallistuvat kokouksiin miehiä harvemmin.

Tähän vaikuttaa selvityksen mukaan esimerkiksi se, että naiset omistavat vähemmän maata ja heillä on vähemmän pääomaa. Myös kulttuuriset oletukset työnjaosta ja naisten roolista perheissä vaikuttavat heidän ajankäyttöönsä.

Kyse ei naisille suinkaan aina ole passiivisesta uhrin asemasta, vaan naiset tekevät myös omat valintansa. Jos naisilla ei esimerkiksi ole kotimaassaan mahdollisuutta omistaa maata, he eivät välttämättä näe jäsenyyttä Reilun kaupan tuottajajärjestössä taloudellisesti tai ajankäytön kannalta järkevänä vaihtoehtona.

”Jatkossa tarkemmat odotukset”

Tutkijat kehottavat, että tulevissa tasa-arvostrategioissa Reilun kaupan kannattaa selkeämmin linjata, mihin se pyrkii vaikuttamaan ja miten. Selkeyttä kaivataan esimerkiksi siihen, mitkä ovat Reilun kaupan vaikutusmahdollisuudet sukupuolinormeihin tuotantoketjussa, tuottajajärjestöissä ja erityisesti kodeissa.

Reilu kauppa sertifioi tuotantoa ja järjestää koulutuksia, mutta ei vaikuta suoraan kyläyhteisöissä tai etenkään ihmisten kodeissa, tutkijat muistuttavat. Nyt päättynyt sukupuolistrategia asetti siksi jatkuvasti kehittyvälle Reilulle kaupalle korkeat odotukset.

Tutkimuksen tilanneet Fairtrade International, Fairtrade Germany ja Max Havelaar France ovat jo vastanneet tutkijoiden suosituksiin.

Järjestöt sanovat, että edistyksen näkeminen rohkaisee, ja löydöksistä on apua kaikille, jotka haluavat parantaa naisten asemaa maataloudessa. He myöntävät, että Reilu kauppa ei suoraan poista eri yhteiskuntien rakenteellisia ja kulttuurisia esteitä naisten osallistumiselle. Silti edistysaskeleet motivoivat jatkamaan tasa-arvon edistämistä.

Selvityksen suosituksista on ollut myös apua Reilun kaupan uuden strategian luomisessa. Uusi strategia julkaistaan kesällä 2021.

Teksti: Esa Salminen

Ajankohtaista