Reilun kaupan uusi kehitysyhteistyöohjelma lähti hyvin käyntiin

Reilu kauppa ry:n toinen kehitysyhteistyöohjelma kattaa vuodet 2018–2021. Juuri julkaistussa ohjelman ensimmäisen vuoden raportissa kurkistetaan saavutuksiin ja ohjelman etenemiseen.

Reilun kaupan sertifiointi on tärkeä työkalu, mutta sertifiointi ei yksin riitä monien vaikeiden ongelmien selättämiseen. Näitä ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, lapsityövoiman hyväksikäyttö, pakkotyö, tasa-arvo ja siirtolaisten tai vammaisten syrjiminen. Näihin haasteisiin Reilu kauppa ry pyrkii vastaamaan kehitysyhteistyöohjelmalla.

Vuosien 2018–2021 kehitysyhteistyöohjelma lähti hyvin käyntiin, selviää tuoreesta vuosiraportista.

Vuoden 2018 tärkein tavoite oli luoda ohjelmalle kestävä pohja. Melkein kaikki ohjelman hankkeista oli uusia, joten suuri osa ensimmäisestä vuodesta oli suunnittelua, rekrytointia ja työkalujen kehittämistä.

Koko vuoden tärkeimmäksi tulokseksi raportissa mainitaankin se, että kaikki mukaan ottava suunnittelu loi vahvan pohjan hankkeille ja tukee sitä, että niin sanotut oikeudenhaltijat eli köyhät viljelijät ja työntekijät kokevat hankkeet omikseen. Ohjelmassa tuetaan 160 000 viljelijää ja työntekijää, joista 46 prosenttia on naisia.

Parempia tuloja ja työehtosopimuksia

Ohjelma levisi vuonna 2028 uusiin maihin, ja mukaan tuli uusi kumppani, Fairtrade Africa. Verrattuna aiempaan ohjelmaan mukaan otettiin vahvempi huomio kaikista haavoittuvaisimpiin ryhmiin: työntekijöihin, siirtotyöläisiin, naisiin, nuoriin, lapsiin ja vammaisiin ihmisiin. Heidän huomioimiseksi paremmin tehtiin selvityksiä, ja yhteistyö aloitettiin myös vammaisjärjestö Abiliksen kanssa.

Konkreettisia aktiviteetteja kuten koulutuksia alettiin tehdä vuoden loppua kohden. Näkyvimmät tulokset saavutettiin Hondurasissa, jossa jatkettiin edellisellä ohjelmakaudella aloitettua työtä. Siellä kahvinviljelyn tuottavuus ja ihmisten tulot nousivat ja he saivat tuotteitaan paremmin markkinoille.

Monet viljelijä- ja työntekijäjärjestöt vahvistuivat. Ghanassa ja Malawissa tuettiin ammattiyhdistyliikkeitä menestyksellä, mikä on johtanut parempiin työehtosopimuksiin. Tämä oli yksi vuoden kohokohtia.

Suomessa ohjelman suurin saavutus oli #ykkösketjuun-kampanja, jossa yli 115 suomalaista yritystä, järjestöä ja ammattiliittoa edisti yritysvastuulakia. Kampanjan myötävaikutuksella Rinteen hallitus sitoutui hallitusohjelmassaan tekemään selvityksen tavoitteena säätää huolellisuusvelvoitteeseen perustuva yritysvastuulaki.