Jaa: Vuoden mittainen johtajakoulu antaa itsetuntoa, johtamiskykyjä ja yritystaitoja. Etiopiassa naiset saattavat nyt jo päästä mukaan kokouksiin, mutta se ei riitä, jos ääntä ei kuulla eikä johtopaikoille ole asiaa, sanovat Fairtrade African voimanaiset. Etiopiassa leikkokukkien tuotannossa – kuten muussakin maataloustyössä – valtaosa työntekijöistä on naisia, mutta päällikkö- ja johtajatasolla suurin osa onkin miehiä, sanoo Lilian Maina, joka tukee ja kouluttaa pienviljelijöitä ja työntekijöitä Fairtrade Africa -verkostossa. Tämä on yksi syy sille, miksi Reilu kauppa aloittaa tänä vuonna johtajakoulun Etiopian naisille. Ei työntekijätason naisista siinä heti plantaasien johtajia leivota, mutta tarkoitus on, että vähitellen johtajuustaidot kasvavat ja omaa ääntä saa paremmin kuuluviin. Jokunen aloittanee pienyritystoiminnankin, Maina kuvaa. Vaikka johtajuuskoulutus on uutta Afrikan Reilussa kaupassa, toki naisten aseman parantaminen kuuluu Reilun kaupan toimintaan muutenkin, ja se on yksi tavoite myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden joukossa. Myös miehiä mukana Vuoden mittaiseen johtajakoulutukseen Etiopiassa osallistuu 36 ihmistä kuudelta kukkaplantaasilta. Valtaosa heistä on naisia, mutta mukana on myös muutama mies. – Tasa-arvo koskee sekä miehiä että naisia, Maina sanoo. Haluamme, että näistä miehistä tulee agentteja, jotka vaikuttavat kulttuuriseen muutokseen. Sitä tarvitaan, että naisia kohdellaan paremmin. Johtajuuskoulussa on kymmenen osaa, joissa käsitellään naisia yksilöinä, taloudellisina toimijoina, yhteisön jäseniä, samoin kuin ihmisoikeuksia, itsetuntoa, ryhmähenkeä, johtajuutta ja niin edelleen. – Kurssin jälkeen toivomme, että heistä tulee roolimalleja ja että he jatkavat koulutuksien pitämistä muille, asiantuntijan avustuksella, Maina sanoo. Hän on itse kouluttanut johtajuuskoulun kouluttajat viime vuonna Etiopiassa. – Aloitamme vallankumouksen, joka leviää tästä pienestä ryhmästä laajalle. Siinä muuttuvat työpaikat, tuottajajärjestöt ja jopa kokonaiset yhteisöt, Maina visioi. Kokoukseen osallistuminen ei riitä Etiopiassa koko valtion tasolla naisten tulevaisuus näyttää valoisalta, Maina sanoo. Maan uudessa hallituksessa 50 prosenttia ministereistä on naisia, ja viime vuoden lopulla valittu presidenttikin on nainen, Sahle-Work Zewde. – Me toivomme, että tämä muutos leviää eri osa-alueille yhteiskuntaan, työpaikoille, yhteisöjen johtopaikoille, ja niin edelleen, Maina sanoo. Hän muistuttaa, että mukaan pääsy ei vielä riitä. – Minä voin naisena päästä mukaan kokouksiin, mutta jos ääntäni ei kuulla tai jos mielipiteitäni ei oteta huomioon, niin sillä ei ole väliä. Tarvitaan aktiivista osallistumista, joka vaikuttaa päätöksiin. Haluamme antaa voimaa naisille, jotta he voivat kasvattaa johtamistaitojaan ja voivat sitten osallistua myös esimiestehtäviin, Maina sanoo. Pienyrittäjiä oman toimen ohella Lilian Mainan kollega, ohjelmapäällikkö Marion Nganga sanoo, että naisista kasvatetaan johtajuuskoulussa myös pienyrittäjiä. – Olemme nyt kysyneet maatilojen johtajilta, millaisia hankkeita naisilla esimerkiksi voisi olla. Työnantajat ovat ehdottaneet esimerkiksi lounaskanttiineita sekä terveyssiteiden ja pesuaineiden valmistamista. – Seuraavaksi haastattelemme työntekijöitä siitä, mitä he voisivat omasta mielestään tehdä. Täytyy muistaa, että liiketoiminta täytyy tehdä työn ohella, ja sen jälkeen pitää ehtiä vielä kotiinkin, Nganga sanoo. Fairtrade Africa perustaa pienen siemenrahaston, jolla ensimmäisen johtajakoulun kurssilaiset pääsevät käyntiin muutaman hankkeen kanssa. Sen jälkeen liiketoimintaa voidaan toivottavasti laajentaa. Reilun kaupan johtamiskoulu on järjestetty Afrikassa aiemmin yhden kerran, Norsunluurannikolla. Se kokemus oli kannustava. – Siellä esimerkiksi yksi nainen on ostanut kolme moottoripyörää ja palkannut kolme miestä ajamaan mopotaksia, Lilian Maina sanoo. Jos Etiopiankin johtamiskoulu onnistuu hyvin, seuraavaksi vastaavia voitaisiin Mainan ja Ngangan mukaan kokeilla banaaninviljelijöiden parissa Ghanassa, teenviljelijöiden kanssa Malawissa tai viinintuotannossa Etelä-Afrikassa. Teksti: Esa Salminen
