Kestävää kahvia Reilulla kaupalla
11.3.2020

Kahvi oli ensimmäinen Reilun kaupan tuote, ja se on edelleen tyypillinen esimerkki maailmankaupan epäreiluudesta. Valtaa pitää kourallinen suuria yhtiöitä, ja viljelijät sekä tilojen työntekijät ovat köyhiä. Osa joutuu turvautumaan lapsityövoimaan, ja nuorten, naisten, vammaisten sekä muiden haavoittuvien ryhmien oikeudet ovat heikolla tolalla. Myös ilmastonmuutos iskee köyhiin tuottajiin ja uhkaa koko kahvintuotantoa.

Reilu kauppa on ratkaisu moneen ongelmaan. Toimeentulo paranee ja kriteerit velvoittavat lopettamaan niin syrjinnän kuin ympäristön kuormittamisenkin. Reilun kaupan kehitysyhteistyöllä parannetaan haavoittuvien ryhmien asemaa, koulutetaan tulevaisuuden johtajia ja varaudutaan ilmastonmuutokseen.

Myös Suomessa ja kansainvälisesti tarvitaan työtä, jotta ihmisoikeuksia kunnioitetaan kaikkialla ja niistä säädetään riittävän kunnianhimoiset lait.

Alhainen tulotaso pitää ihmiset köyhinä

Kahvinviljelijöiden ansiot jäävät usein köyhyysrajan alapuolelle ja tulot heittelevät maailmanmarkkinoiden mukana. Perheet kärsivät aliravitsemuksesta ja lukutaidottomuudesta.1

Lähes 70 % kahvista tuotetaan alle 5 ha tiloilla, joilla enemmistö työstä tehdään oman perheen voimin. Naiset tekevät noin 70 % kahvinviljelyn maatöistä. Kuva: Thom Alva
Lähes 70 % kahvista tuotetaan alle 5 ha tiloilla, joilla enemmistö työstä tehdään oman perheen voimin. Naiset tekevät noin 70 % kahvinviljelyn maatöistä. Kuva: Thom Alva

Ansiot ovat olleet laskussa: esimerkiksi Perussa kahvinviljelijöiden ansiot laskivat keskimäärin 18 prosenttia ja Etiopiassa keskimäärin 21 prosenttia vuosien 2005 ja 2017 välillä.2 Samaan aikaan palkkakulut ja lannoitteiden hinnat ovat nousseet.

Suurin osa kahvinviljelijöistä ei ansaitse riittävästi ruokkiakseen perheensä vuoden ympäri, eikä heillä ole säästöjä, mahdollisuuksia saada lainaa tai vakuutuksia, saati toisia tulonlähteitä, joilla paikata aukkoja niinä vuosina, kun sato on heikko tai kahvin hinta liian alhainen.

Lähes 70 prosenttia maailman kahvista tuotetaan alle viiden hehtaarin tiloilla, ja enemmistö työstä tehdään oman perheen voimin.3 Tiloilla käytetään lisäksi kausityövoimaa. Työsopimukset ovat tyypillisesti suullisia ja työntekijät usein maattomia tai siirtolaisia. Köyhien viljelijöiden vielä köyhempien työntekijöiden olot ovat kurjat.

Reilun kaupan tavoitteena on vähentää köyhyyttä reilujen kaupankäynnin ehtojen avulla. Reilu kauppa takaa viljelijöille kahvista vähintään tasaisen takuuhinnan. Reilun kaupan kriteerit rohkaisevat viljelijöiden keskinäistä yhteistyötä ja organisoitumista, mikä vahvistaa heidän neuvotteluasemaansa ja helpottaa tuottavuuden, tuotteiden laadun ja vastuullisuuden kohentamista.

Viljelijäosuuskunnille maksetaan myös Reilun kaupan lisää, jonka käytöstä osuuskunnan jäsenet päättävät yhdessä. Varat voi käyttää tuotannon tehostamiseen tai viljelijöitä ja heidän perheitään hyödyttäviin hankkeisiin, kuten koulutukseen tai terveydenhuoltoon. Reilu kauppa tekee työtä myös työntekijöiden oikeuksien eteen. Reilu kauppa sertifioi vain osuuskunniksi järjestäytyneitä kahvin pienviljelijöitä.

Lapsityön hyväksikäyttö on edelleen totta

Köyhille perheille lapsityön hyväksikäyttö on edelleen yksi selviytymiskeinoista köyhien maiden maaseudulla, myös kahvinviljelyssä. Kun katsotaan tuotannonaloja, kahvinviljely on maailmassa lapsityövoiman käytössä neljännellä sijalla yhdessä sokeriruo’on kanssa. Työtä tekevät lapset eivät tyypillisesti pääse kouluun eivätkä saa riittävää ravintoa tai hoivaa.

Reilun kaupan kriteereissä lapsityön hyväksikäyttö on kielletty. Suomen Reilun kaupan hankkeissa paneudutaan lasten oikeuksiin, ja Reilun kaupan lisällä monet osuuskunnat parantavat esimerkiksi paikallisia kouluja ja lastenhoitoa. Erityistä huomiota kehitysyhteistyöhankkeissa kiinnitetään siirtotyöläisten lasten oikeuksiin.

Perheiden parempi toimeentulo ja lasten koulutus ovat parhaimpia keinoja ehkäistä lapsityövoiman hyväksikäyttöä. Kuva: Sean Hawkey

Suomen Reilulla kaupalla on Etiopiassa, Ghanassa ja Hondurasissa hankkeita, jotka tähtäävät lapsi- ja pakkotyön kitkemiseen. Tuottajaverkostojen kanssa tehdään koko ajan työtä, että lapsi- ja pakkotyö saadaan kitkettyä tuotantoketjun kaikilta portailta.

Koulutuksen lisäksi yksi parhaista keinoista ehkäistä lapsityövoiman hyväksikäyttöä on taata perheille parempi toimeentulo. Reilun kaupan kansainvälisen kattojärjestön Fairtrade Internationalin toiminnanjohtaja Darío Soto Abril muistuttaa, että ei ole riittävää keskittyä vain köyhyyden oireisiin, kuten lapsityöhön, pakkotyöhön ja ihmiskauppaan.

Jos sivuutamme köyhyyden perimmäisen syyn eli täysin epätasa-arvoisen tulonjakauman toimitusketjussa, emme saa monikansallisia yrityksiä vastuuseen toiminnasta, josta äärimmäinen köyhyys osittain johtuu.”

Naisten, nuorten ja vammaisten asema on heikko

Naiset tekevät arviolta 70 prosenttia kahvinviljelyn maatöistä.4 Silti naisten on vaikeaa päästä johtoasemiin, omistaa maata tai saada ääntään kuuluviin kahvintuotannossa. Naiset kokevat työssään myös seksuaalista kaltoinkohtelua ja väkivaltaa. Syrjintää kokevat myös nuoret ja vammaiset ihmiset.

Reilun kaupan kriteereissä kielletään kaikenlainen syrjintä ja Suomen Reilun kaupan omissa hankkeissa kiinnitetään erityistä huomiota naisten, nuorten ja vammaisten huomioimiseen.

Koulutuksissa pureudutaan vammaisten ihmisten kohtaamaan syrjintään ja ennakkoluuloihin sekä vahvistetaan haavoittuvien ryhmien johtajuustaitoja ja itsetuntoa. Nuorille rakennetaan pienimuotoista elinkeinotoimintaa, ja syrjityille ryhmille tarjotaan elinkeinotoimintaa ja lisäkoulutusta myös kahvin käsittelyssä, lannoitteiden tuotannossa ja laadunvalvonnassa. Osuuskuntien kanssa käydään läpi yhdenvertaisuutta, ihmisoikeuksia ja kaikkien mukaan ottamista. Tärkeässä osassa on myös vaikuttamistyön koulutus, jotta ihmiset osaavat vaatia oikeuksiaan paikallisilta valtaapitäviltä tahoilta.

Naiset osaavat organisoida toimintaa paremmin ja käytämme rahaa järkevämmin kuin miehet”, sanoo hondurasilainen Gladix Hernandez Aprolma-osuuskunnasta, jonka jäsenet ovat naisia.

Aiemmin naiset työskentelivät miestensä omistamilla kahviviljelmillä, jolloin miehillä oli täysi määräysvalta perheen varojen käyttöön. Jos nainen jäi leskeksi tai erosi miehestään, hän jäi tyhjän päälle. Macho-kulttuuri on vallalla ja muutos on hidasta.

”Järjestämme myös miehille itsetuntoon ja sukupuolirooleihin liittyviä työpajoja, jossa mietitään, mistä perinteiset hierarkiat ja alistavat tavat kumpuavat”, Hernandez kertoo.

Aprolman kahviosuuskunnan naiset kampanjoivat naisten aseman puolesta ja nykyään heidät nähdään esimerkkinä ja mallina muille naisten aseman edistämisessä, sekä siinä, että naiset ovat oman liiketoimintansa hoitamisessa vähintään yhtä hyviä kuin miehet.

Ilmastonmuutos kurittaa viljelijöitä ja viljely haittaa ympäristöä

Kahvipensaat ovat herkkiä lämpötilan muutoksille ja miljoonien kahvinviljelijöiden ansiot ovat jo laskeneet ilmastonmuutoksen vuoksi.5 Vuoteen 2050 mennessä ilmastonmuutoksen arvioidaan kutistavan kahvinviljelyyn soveltuvan maaalueen puoleen nykyisestä.6

Esimerkiksi enemmistö Latinalaisen Amerikan kahvinviljelyalueista on kärsinyt kuumemman ja kosteamman ilman ruokkimasta kahviruostetaudista.7

Enemmistö Latinalaisen Amerikan kahvinviljelyalueista on kärsinyt kuumemman ja kosteamman ilman ruokkimasta kahviruostetaudista. Kuva: Nathalie Bertrams
Enemmistö Latinalaisen Amerikan kahvinviljelyalueista on kärsinyt kuumemman ja kosteamman ilman ruokkimasta kahviruostetaudista. Kuva: Nathalie Bertrams

Samaan aikaan kahvinviljely aiheuttaa ilmastonmuutosta. Kahvintuotannon hiilijalanjälki on kiloa kohden pienehkö: 0,26–0,67 hiilidioksidiekvivalenttia8, eli samaa luokkaa kuin kasvikunnan tuotteissa yleensä. Mutta, ottaa huomioon, että kahvia tuotetaan 9,5 miljoonaa tonnia vuosittain, on koko sektorin jalanjälki merkittävä. Tästä 68 prosenttia syntyy viljelyssä ja lähes 29 prosenttia kotikeittiöissä.

Suurin osa kahvinviljelyn hiilijalanjäljestä syntyy typen käytöstä9 ja metsien hakkuusta. Ne aiheuttavat myös muita ympäristöhaittoja: metsiä kaadetaan ja maatalouden lannoitteet ja torjunta-aineet heikentävät veden laatua.

Reilu kauppa ohjaa kehittyvien maiden maataloustuottajia keventämään ilmastovaikutuksiaan: varjelemaan puita ja maaperän tuottavuutta, vähentämään keinolannoitteiden ja energian käyttöä sekä käyttämään uusiutuvaa energiaa ja parantamaan jätehuoltoa.

Reilu kauppa tukee pienviljelijöiden selviytymistä ilmaston muuttuessa. Reilun kaupan kriteerit edellyttävät monia toimia, jotka ylläpitävät tuottavuutta ilmaston muuttuessa: maaperää rikastavia käytäntöjä, eroosion ehkäisyä, kestävää veden käyttöä, luonnon monimuotoisuuden suojelua sekä luonnonmukaisempaa tuholaistorjuntaa.

Koulutuksissa kasvatetaan viljelijöiden tietoja ympäristöstä ja taitoja vastata ilmastonmuutokseen. Reilun kaupan koulutuksilla on riippumattomien arviointien mukaan merkittävä vaikutus pienviljelijöiden ympäristötietoisuuteen ja -toimiin.10

Esimerkiksi Ruandan kahvisektorilla osuuskuntiin kuuluvien viljelijöiden keskuudessa peltometsäviljely ja luonnonmukaisten lannoitteiden käyttö on kolme kertaa todennäköisempää kuin muiden viljelijöiden joukossa.11

Viljelijöiden järjestäytyminen takaa sen, että uudet opit ja toimintatavat leviävät laajalle. Reilun kaupan tuomat paremmat tulot helpottavat investoimista uusiin kasveihin ja esimerkiksi kahvipensaiden varjostamiseen.

Reilun kaupan lisällä rahoitetaan ympäristötoimia. Useimmat tuottajayhteisöt käyttävät lisiä ympäristötoimiin, jotka vaihtelevat koulutuksesta metsitysohjelmiin, kompostointiprojekteihin ja vesivarojen hallinnan kehittämiseen.

Reilu kauppa edistää lisäksi monia erilaisia luonnon monimuotoisuutta tukevia toimia, kuten kompostointia, kemikaalien käytön vähentämistä sekä luonnonmukaista tuotantoa.

Reilu kauppa edistää aktiivisesti sekä metsien suojelua että puiden istuttamista erityisesti kaakao- ja kahvitiloille. Kriteerit kieltävät kaatamasta metsää, jolla on korkea suojeluarvo.

Viljelijäosuuskunnilta odotetaan jatkuvaa työtä riskialueiden kartoittamiseksi, viljelijöiden ilmastotietoisuuden nostamiseksi ja ilmastoystävällisten tuotantotapojen edistämiseksi.

Kestävä kahvinviljely Hondurasissa

Ilmastonmuutos uhkaa kahvintuotantoa koko Keski-Amerikassa. Alueen kahvinviljelijät toipuvat yhä vuosina 2012–2013 iskeneestä tautiepidemiasta. Useat alueen maat julistivat kansallisen hätätilan ja YK:n ruokaohjelma toimitti pienviljelijöille ja kausityöntekijöille hätäapua.

Reilu kauppa ry tukee hondurasilaisten kahvinviljelijöiden toipumista kehitysyhteistyöhankkeella, jolla on ollut huomattavia myönteisiä vaikutuksia. Hondurasissa kahvia viljelee noin 100 000 perhettä. Satoaikaan kahvi työllistää yli miljoona hondurasilaista.

”Kahvi työllistää satoaikaan yli 1 000 000 hondurasilaista.”

Vuonna 2014 alkaneessa hankkeessa järjestetään viljelijöille koulutusta, parannetaan maaperää, istutetaan metsää ja perustetaan taimitarhoja vastustuskykyisempien kahvilajikkeiden sekä hedelmäpuiden kasvattamiseksi.

”Olemme istuttaneet projektin avulla hedelmäpuita, jotka tarjoavat kahvipensaille varjoa, vahvistavat maaperää ja tuovat perheille sekä ravintoa että lisätuloja”, sanoo Mauricio Gabarrete Flor de Pino -osuuskunnasta.

Osuuskunnat tekevät ilmastonmuutokseen liittyvän riskianalyysin ja oman sopeutumisstrategian. Mallitiloja käytetään uusien kahvilajikkeiden testaamiseen ja hyvien maatalouskäytäntöjen vahvistamiseen. Kahvintuotannon sivuvirroista syntyvä jäte käytetään luonnonmukaisten lannoitteiden valmistamiseen.

Työntekijöiksi on koulutettu nuoria, alkuperäiskansojen edustajia ja naisia. Hanke on vahvistanut pienviljelijöiden valmiuksia sopeutua ilmastonmuutokseen ja vähentää ilmastopäästöjä. Tuottavuus ja kahvin laatu ovat elpyneet merkittävästi.

”Saimme perustettua laboratorion ja hankittua koulutusta maaperän analysoimiseen ja luonnonmukaisten lannoitteiden valmistamiseen. Tämä on nostanut tilojen tuottavuutta”, kertoo Wilfredo Lazo Domínguez RAOS-osuuskunnasta.

Kaupan keskittyminen ja läpinäkymättömyys

Yksi kahvin tuotantoketjujen ihmisoikeus- ja ympäristöongelmien perimmäisistä syistä on taloudellisen vallan epätasainen jakautuminen. Yli 40 prosenttia kahvipapujen kansainvälisestä kaupasta on viiden yrityksen käsissä, ja viisi yritystä paahtaa puolet kaikesta kotitalouksien käyttämästä kahvista.12

Suuret paahtimot ja kansainvälistä kauppaa käyvät yritykset vaikuttavat voimakkaasti kahvin tuottajahintoihin ja kauppaehtoihin. Voitot kasaantuvat suurille yrityksille, etenkin paahtimoille. Viljelijät etelässä eivät tiedä, miten arvo ketjussa jakaantuu eivätkä saa ääntään kuuluviin päätöksenteossa.

Reilussa kaupassa viljelijät ja työntekijät ovat edustettuina aivan järjestelmän ylätasolla saakka. Reilussa kaupassa uskotaan, että tuottajat voivat nousta syrjitystä asemastaan, jos heille annetaan mahdollisuudet vaikuttaa elämäänsä ja työhönsä.

Reilu kauppa kasvattaa tuottajayhteisöjen kykyjä ja rohkeutta vaikuttaa tuotantoketjuihin ja päätöksentekoon. Toimivat ja voimakkaat osuuskunnat voivat tarjota jäsenilleen parempia palveluja ja turvaa riskejä vastaan. Ne ovat myös parempia neuvottelemaan ostajien kanssa ja auttavat viljelijöitä saamaan paremmat sadot.

Viljelijöiden tukeminen ei yksin riitä, vaan Reilu kauppa tekee vaikuttamistyötä tuotantoketjun joka tasolla, myös Suomessa. Kestävyys on nousemassa arvoksi monessa yrityksessä, mutta käytännön tiedot ja toimet jäävät usein vajaiksi. Julkisissa hankinnoissakin kriteerit kestävyydelle ovat edelleen harvinaisia.

Yrityksiä tulee rohkaista ja välillä myös patistaa perehtymään tuotantoketjujensa ihmisoikeusongelmiin, kertomaan niistä kuluttajille ja osallistumaan ongelmien konkreettiseen vähentämiseen. Yritysten ihmisoikeusvastuuta selkeyttävät lait ja kansainväliset sopimukset olisivat merkittäviä edistysaskeleita, joiden eteen Reilu kauppa tekee töitä.

Kahvinviljelyn kestävyyden vahvistamiseksi tarvitaan toimia myös kansainvälisiltä toimijoilta. Reilu kauppa on esimerkiksi ehdottanut, että kansainvälisen kahviorganisaation (International Coffee Organization, ICO) alle perustettaisiin kahviobservatorio, joka tekisi ja julkaisisi tutkimusta arvon epätasaisen jakautumisen, metsäkadon ja kahvin hintaheittelyn vähentämiseksi.

Teksti: Esa Salminen


Lähteet:

1) ICO, 2017, 6th consultative forum on coffee sector sustainability
2) Bureau for the Appraisal of Social Impacts, 2019, Coffee: The Hidden Crisis Behind the Success: Study on Sustainability within the Coffee Industry.
3) Hivos, 2018, Coffee Barometer
4) SCAA, 2016, A Blueprint for Gender Inequality in Coffee Lands
5) Sachs et al/The Earth Institute, 2015, The impacts of climate change on coffee
6) McCook, 2019, Coffee Is Not Forever: A Global History of the Coffee Leaf Rust
7) The Climate Institute, 2016, A Brewing Storm: The climate change risks to coffee
8) Noponen, Martin & Edwards-Jones, Gareth & Haggar, Jeremy & Soto, Gabriela & Attarzadeh, Nicola & Healey, John, 2012, Greenhouse gas emissions in coffee grown with differing input levels under conventional and organic management. Agriculture, Ecosystems & Environment. 151. 6–15. 10.1016/j.agee.2012.01.019.
9) Noponen, Martin & Edwards-Jones, Gareth & Haggar, Jeremy & Soto, Gabriela & Attarzadeh, Nicola & Healey, John, 2012, Greenhouse gas emissions in coffee grown with differing input levels under conventional and organic management. Agriculture, Ecosystems & Environment. 151.6–15.10.1016/j.agee.2012.01.019.
10) Overseas Development Institute (ODI), 2017. The Impact of Fairtrade; CEval evaluointikeskus, 2018. Follow up Study: Assessing the Impact of Fairtrade on Poverty Reduction through Rural Development.
11) 5 Elder, Zerriffi ja Le Billon, 2013. Is Fairtrade Certification Greening Agricultural Practices? J. of Rural Studies, 32:264-274
12) World Bank Group, 2014, Overview of the Global Coffee Sector Supply Chain