Hunajaa tuotetaan perhepiirissä meillä ja muualla – Hunajainen SAM on ollut mukana Reilussa kaupassa jo kaksi vuosikymmentä
2.9.2020

Reilu kauppa ry:n kehitysyhteistyöllä pyritään sopeutumaan ilmastonmuutoksen tuomiin ongelmiin ja siirtymään luomutuotantoon. Luomun kysyntä onkin ollut Euroopassa kovassa kasvussa.

Kuningattaren solu mehiläispesän kennossa. Kuva: Sean Hawkey

Hunaja on siitä sympaattinen tuote, että sitä tuotetaan paljon perhetiloilla. Hunajainen SAM Oy on aina kokenut olevansa yhtä perhettä hunajan tuottajien kanssa ympäri maailman.

Tästä syystä Hunajainen SAMin kehitysjohtaja Heidi Mikkonen ja hänen sisarensa, tutkimusjohtaja Helena Wirta löysivät nopeasti yhteisen sävelen ja luottamuksen paikallisten Reilun kaupan hunajantuottajien kanssa, kun he vierailivat Guatemalassa viime vuonna.

”Oli etuoikeutettua vahvistaa ajatusta siitä, että naisena on mahdollista toimia hunaja-alan yrittäjänä, niin Suomessa kuin Guatemalassakin”, Mikkonen sanoo.

Hän tunnisti Guatemalassa saman innon hunajaan ja mehiläisiin, joka hänen perheessään elää jo toisessa sukupolvessa. Visiitin aikana käytiin läpi hunajantuotannon koko ketju pesistä ruokakaupan hyllylle. Guatemalalaisille mehiläishoitajille oli tärkeää ymmärtää, mihin hunaja lopulta päätyy.

Mikkoselle ja Wirralle oli myös tärkeää käydä läpi, miten hunajan laatua ja jäljitettävyyttä valvotaan ja analysoidaan.

”Oli hienoa huomata, kuinka laadukkaat järjestelmät ja korkea tietotaso heillä oli hunajan keräämiseen ja analysoimiseen”, Mikkonen sanoo.

Hunajainen SAMin kehitysjohtaja ja tutkimusjohtaja
Hunajainen SAMin kehitysjohtaja Heidi Mikkonen (vasemmalla) ja tutkimusjohtaja Helena Wirta.
Kuva: Maija Seppälä

Ilmastonmuutos piinaa tuottajia

Reilun kaupan piirissä on seitsemän hunajaosuuskuntaa Huehuetenangon alueella Guatemalassa. Reilu kauppa ry:llä on Guatemalassa kehitysyhteistyöhanke, jonka tärkein tavoite on ilmastonmuutokseen sopeutuminen, sanoo Reilu kauppa ry:n kehitysyhteistyön asiantuntija Maija Seppälä.

”Sateiden vaihtelut, kuivuudet ja kylmyydet vaikuttavat kukintaan ja suoraan mehiläiskantoihin.”

Hankkeessa on istutettu kukkivia kasveja mehiläispesien läheisyyteen ja osuuskuntien jäseniä on koulutettu hyvissä mehiläistenhoitokäytänteissä. Tärkeää on ollut myös osuuskuntien tukeminen luomutuotantoon siirtymisessä.

Reilun kaupan hunajatuottajia
Reilun kaupan hunajatuottajia Guatemalassa. Kuva: Maija Seppälä

”Todella moni ostaja on siirtynyt hankkimaan luomua melkeinpä sormia napsauttamalla, mihin tuottajat eivät olleet valmistautuneet”, Seppälä sanoo.

Tämän huomasi Guatemalassa myös Heidi Mikkonen.

”Heillä oli varastossa runsaasti Reilun kaupan hunajaa, jota ei oltu sertifioitu luomuksi. Reilun kaupan luomuhunaja on ollut Euroopassa kovassa huudossa, ja moni ostaja on päätynyt ostamaan pelkästään sitä. Luomusertifioidun Reilun kaupan hunajan kysyntä ja hinta ovat nousseet lyhyessä ajassa.”

Oman haasteensa tuo se, että Guatemalassa ei ole kovin suuret kotimarkkinat hunajalle, sillä siellä hunajaa ei juuri käytetä ruoanlaitossa, vaan ainoastaan arvokkaana lääkkeenä. Reilun kaupan hankkeessa nuorten ryhmiä on nyt koulutettu tekemään hunajamakeisia, jotta kotimainen markkina kasvaisi.

Kansainvälinen innokkaiden ala

Hunajainen SAM on ollut mukana Reilussa kaupassa jo yli 20 vuotta. Se tuli mukaan heti ensimmäisten kahvintuottajien jälkeen.

”Meidän isämme ja äitimme ovat aina olleet hyvin verkostoituneita ympäri maailmaa”, sanoo Hunajainen SAMin toimitusjohtaja Kimmo Koivulehto, Heidi Mikkosen ja Helena Wirran veli.

”He ovat aina olleet perillä trendeistä jo ennen kuin ne tulevat Suomeen, ja he ovat tienneet Reilusta kaupastakin siten jo ennen kuin se tänne rantautui. Siksi meillä oli Reilun kaupan hunaja myynnissä ensimmäisten Reilun kaupan tuotteiden joukossa.”

Vanhemmille oli myös tärkeää tukea saman alan parissa toimivia perheyrityksiä toisella puolen maailmaa.

”Ollaan muutenkin aina koettu, että hunajamaailma on yhtä suurta perhettä”, Koivulehto sanoo.

”Hunajan tuottamisessa ja hunaja-alassa on tietynlaista intohimoa ja paloa, jota ei niin helposti löydy muualta”, Heidi Mikkonen lisää. ”Halutaan yhdessä jakaa ja kokea; puhaltaa yhteiseen hiileen.”

Sisarusten isä Kari Koivulehto on hunaja-alan pioneeri. Hän innostui mehiläisistä jo pikkupoikana, ja perusti myöhemmin Helsingin yliopistoon mehiläistalouden osaston, jossa hän myös opetti. Hunajainen SAMin tutkimusjohtajana toiminut Helena Wirta on nykyään uppoutunut päätyökseen tutkimuksen pariin ja tekee kansainvälisestikin merkittävää tutkimusta hunajan jäljitettävyydestä ja analysoinnista.

Helena Wirta Guatemalassa. Kuva: Maija Seppälä

Tuhansia erilaisia hunajia

Kun Reilu kauppa alkoi Suomessa pari vuosikymmentä sitten, jotkut kuluttajat ihmettelivät, että miksi ostaa Reilun kaupan hunajaa, kun kotimaistakin oli tarjolla. Silloin sanottiin, että kotimainen tuotanto ei riittänyt kattamaan kysyntää, ja hunajaa pitäisi joka tapauksessa tuoda ulkomailta. Siksi oli syytä ostaa se Reiluna.

Tämä on edelleen totta, mutta Koivulehdon ja Mikkosen mukaan se ei ole pääsyy sille, että hunajaa tuodaan maahan.

”Suomalainen hunaja on yhdentyyppistä”, Koivulehto sanoo. ”Maailmassa on tuhansia kukkia, ja kaikista tulee erilaista hunajaa. Erilaisten hunajien tarjoamisessa on ajatuksena rikastuttaa suomalaisten arkea.”

Heidi Mikkonen vertaa hunajaa viiniin: Suomessakin voi periaatteessa tehdä viiniä, mutta ilahduttavampaa on, että tarjolla on paljon muitakin viinejä. Suomalainen hunaja on pääosin kiteistä ja monesti maultaan neutraalia monikukka-hunajaa, joten maailman eri kukista saadaan vaihtelua.

Suomessa on verraten nuori hunajakulttuuri, täällä on pidetty mehiläisiä noin 250 vuotta. Monissa lämpimissä maissa mehiläiset – jotka ovat ihmistä vanhempi eläinlaji – elävät villeinä, ja esimerkiksi Espanjassa mehiläistenpidosta löytyy merkintöjä paleoliittiselta kaudelta, 15 000 vuoden takaa.

Se osaltaan selittää sitä, että suomalainen saattaa mennä kauppaan ostamaan hunajaa – ja espanjalainen menee ostamaan tietyntyyppistä hunajaa tietystä kukasta, koska se sopii kaavailtuun illalliseen.

Suomalaiset ovat jo oppineet, että rypälelajike vaikuttaa viinin makuun, ja osa on innostunut viineistä. Hunajassa ja sen runsaassa kirjossa on herkuttelijoille vielä paljon kiehtovaa opittavaa.

Mehiläiset hunajan kimpussa. Kuva: Sean Hawkey

Teksti: Esa Salminen


Sikke Sumarin hunajainen aamupuuro

Ainesosat
1 dl kauraryynejä (mielellään luomu)
1 tl leivinjauhetta
1 kananmuna
1,5 dl vettä
1 dl murskattuja pähkinöitä valintasi mukaan
Kourallinen kuivattuja kivettömiä luumuja
1 tl kanelia ja ripaus kardemummaakin, jos pidät siitä
Voita vuoan voiteluun
SAM reilun kaupan hunajaa paistoksen pinnalle

Ohjeet
Lämmitä uuni 175 asteeseen
Pilko luumut ja pähkinät.
Sekoita kuivat aineet kulhossa keskenään.
Lisää vesi ja kananmuna.
Kaada voideltuun uunivuokaan ja lisää reilusti SAMin Reilun kaupan hunajaa.
Paista uunin keskiosassa, kunnes pinta on kauniin kullanruskea.

Lähde: Hunajainen SAM: Siken hunajaiset herkut