Selvitys: Reilu kauppa ehkäisee lapsityötä tehokkaasti

Noin 160 miljoonaa lasta tekee haitallista lapsityötä.  Haitallinen lapsityö viittaa työhön, joka todennäköisesti vahingoittaa lasten terveyttä, turvallisuutta tai moraalia. Se haittaa erityisesti lasten koulunkäyntiä. Luku on kasvanut 8,4 miljoonalla viimeisen neljän vuoden aikana, ja pandemia on lisännyt lapsityön riskiä entisestään.

Vuosi 2021 oli YK:n julistama lapsityön kitkemisen teemavuosi. Fairtrade International julkaisi vuoden 2021 lopussa selvityksen siitä, miten Reilun kaupan käytössä olevat järjestelmät toimivat lapsityön ehkäisemisessä. Tulos on, että Reilun kaupan tuottajien piirissä kaksi suosituinta järjestelmää toimivat tehokkaasti. Toinen järjestelmä on toista vielä parempi ja kaikenkattavampi, mutta samalla kalliimpi aloittaa.

Jo Reilun kaupan kriteerien noudattaminen toimii

Kanadalainen konsulttiyritys Patricia Erb and Associates haastatteli selvitystä varten satoja Reilun kaupan kaakaon ja suokeriruo’on tuottajia sekä maaseudun yhteisöjen jäseniä neljässä maassa: Belizessä, Dominikaanisessa tasavallassa, Ghanassa ja Intiassa. Lisäksi haastateltiin ihmisiä tuotantoketjun eri vaiheilta, ja Reilun kaupan järjestelmän sisältä eri maista.

Osa tuottajista käytti lapsityön ehkäisemiseksi Reilun kaupan kriteerien yleistä seurantajärjestelmää (Internal Control System).

Selvityksessä todettiin, että järjestelmä toimii yksittäisillä tiloilla tehokkaasti, ja sen avulla saatiin esimerkiksi tuotteiden ostajia hyvin mukaan lapsityön vastaisiin ponnistuksiin. Reilun kaupan kriteereissä lapsityön kitkeminen on jo vahvasti mukana, joten osa tuottajaosuuskunnista koki, että tämä riittää.

Reilulla kaupalla on kuitenkin ollut jo muutaman vuoden ajan erityisesti lapsityön ja pakkotyön hyväksikäytön tunnistamiseen ja ehkäisyyn keskittyvä YICBMR-järjestelmä (Youth Inclusive Community Based Monitoring and Remediation). Sitä voitaisiin selvityksen mukaan käyttää nykyistä laajemmin: sen avulla lapsityötä voidaan kitkeä myös tuottaja-alueilla eikä vain Reilun kaupan tiloilla.

Lapsityön ehkäisemisessä saavutetaan kestävämpiä tuloksia, kun koko yhteisö on mukana

YICBMR-järjestelmässä mukana olevat tuottajajärjestöt tekevät yhteistyötä koko yhteisön ja paikallisviranomaisten, yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Mukana lapsityön ehkäisemisessä on myös paljon nuoria, jotka ovat aiemmin tehneet itsekin tiloilla töitä.

”Useimmiten lapset ja nuoret ovat vain kohteita, kun kerätään tietoa lapsityöstä”, sanoo vanhempi neuvonantaja Anita Sheth Fairtrade Internationalin tiedotteessa.

YICBMR-järjestelmässä nuoret ovat mukana alusta saakka.

”Aluksi tuottajajärjestöt olivat haluttomia palkkaamaan nuoria, mutta nykyään ne ovat tyytyväisiä nuorten valtavaan työpanokseen lapsityön vastaisessa työssä. Osa on palkannut nuoria kokoaikaisiksi työntekijöiksi osuuskuntiin”, Sheth sanoo.

Selvityksen mukaan tämä järjestelmä on pitkällä aikavälillä toimivampi lapsityön ehkäisemiseen, koska siinä mukana on niin laaja joukko toimijoita. Sen piirissä myös tunnistettiin tehokkaammin haitallisessa työssä olevia lapsia ja saatiin heidät pois lapsityöstä.

YICBMR-järjestelmän tarkoitus on myös nivoutua osaksi tuottajamaiden valtioiden lapsityön vastaisia ponnisteluja ja lastensuojelua, jolloin sen vaikuttavuus kasvaa.

Ongelmana osa järjestöistä piti sitä, että YICBMR-järjestelmän aloittaminen on kalliimpaa ja työläämpää kuin vain kriteerien noudattaminen ja seuranta. Kaikki toimijat eri maissa eivät myöskään tunne uutta järjestelmää tarpeeksi hyvin.

”Meidän pitää paremmin selittää YICBMR-järjestelmää alusta alkaen”, sanoo Anita Sheth. ”Viljelijöiden ja osuuskuntien on hyvä ymmärtää, että viimeisessä vaiheessa odotetaan, että lapsityön vastainen toiminta siirretään viranomaisille kansalliselle tasolle.”

Hänestä pitää myös varmistaa, että kustannukset lapsityön vastaisista toimista eivät jää ainoastaan viljelijöiden maksettaviksi.

”Tuotantoketjun jokaisen askelman pitää osallistua kustannuksiin, ja tuottajamaiden hallitusten pitää tehdä osansa ja valvoa että lapsityön vastaisia lakeja noudatetaan ja lasten oikeuksista huolehditaan.”

Pitkän aikavälin työllä myös varmistettaisiin, että työstä pois päässeet lapset eivät palaa haitalliseen työhön tai vain siirry muualle töihin.

Lapsityö ratkeaa köyhyyden kitkemisellä

Sheth haluaa korostaa, että haitallinen lapsityö johtuu pohjimmiltaan rakenteellisesta eriarvoisuudesta, epäreiluista kaupan ehdoista ja erityisesti pitkittyneestä köyhyydestä.

”Niin kauan kuin haavoittuvassa asemassa olevat perheet eivät saa elämiseen riittävää toimeentuloa, lapsityön lopettaminen on vaikeaa.”

Shethin mukaan ratkaisuja ovat paremmat tulot, koulutuksen laatu, syrjintään ja hyväksikäyttöön puuttuminen, kasvava tietoisuus lasten oikeuksista, sekä muutokset lainsäädännössä ja yhteiskunnassa.

”Sillä on suuri merkitys, millä tavalla lapsityöhön puututaan. Reilu kauppa lähtee liikkeelle oikeuksiin perustuvasta ja yhteisön mukaan ottavasta toimintatavasta. Näin yhteisöt aktivoituvat toimimaan yhdessä lapsityön ehkäisemiseksi ja vaativat myös tehokkaampia toimia viranomaisilta.”

Reilu kauppa puuttuu lapsityöhön myös tiukoilla kriteereillä ja niiden seurannalla, koulutuksella ja seurantajärjestelmien kehittämisellä. Lisäksi Reilun kaupan takuuhinnalla ja Reilun kaupan lisällä vaikutetaan köyhyyden vähentämiseen.

”Kun tuottajat saavat taloudellista hyötyä, he voivat paremmin investoida yhteisöihinsä ja perheisiinsä. He voivat rakentaa kouluja ja kouluttaa lapsiaan, sekä yleisesti huolehtia lasten oikeuksista.”

Tutustu selvitykseen Fairtrade Internationalin sivuilla »