Jaa: Sveitsiläinen Coop-kauppaketju on kartoittanut tarkasti ihmisoikeus- ja ympäristöriskejä toimitusketjuissaan. Yritys jakaa tietoa tunnistamistaan haittavaikutuksista ja korjaustoimista: yksi esimerkki liittyy elämiseen riittäviin ansioihin Reilun kaupan banaanitiloilla. ”Ymmärrän hyvin, että huolellisuusprosessin käyttöönotto voi kauhistuttaa yrityksissä. Mutta ei pidä pelätä kokonaisuutta: tärkeintä on aloittaa! Asiasta, joka tuntuu teille luontevimmalta – ja sen jälkeen jatkaa työtä yhdessä muiden toimijoiden kanssa”, sanoo projektipäällikkö Kevin Richmond sveitsiläisen Coop-kauppaketjun vastuullisuustiimistä. Richmond puhui viime viikolla Näin otat käyttöön ihmisoikeuksia koskevan huolellisuusprosessin -webinaarissa, jonka järjestivät Reilu kauppa ry ja FIBS-yritysvastuuverkosto. Ympäristön ja ihmisten hyvinvointi Coop on Sveitsin toiseksi suurin vähittäiskauppaketju, ja sen monipuoliseen liiketoimintaan kuuluu myös tukkukauppaa ja tuotantoa. Työntekijöitä yrityksellä on lähes satatuhatta, myyntipisteitä yli 2 600. Yritys uusi vastuullisstrategiansa kaksi vuotta sitten. Sitä edelsi huolellinen kartoitus paitsi liikekumppanien myös asiakkaiden, työntekijöiden, tuottajien ja yhteiskunnallisten vaikuttajien odotuksista vastuullisen liiketoiminnan suhteen. ”Kun ne yhdistettiin YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja ajatukseen planetaarisista rajoista, syntyi vastuullisuusstrategiamme. Se perustuu kolmelle pilarille, jotka ovat kestävät tuotevalikoimat, ympäristön ja ilmaston suojelu sekä työntekijät ja yhteiskunta”, Richmond kertoo. Yläteemat on jaettu vielä 26een konkreettiseen toimintoon, kuten päästöjen pienentäminen, pakkausmateriaalien ja muovin käytön vähentäminen tai moninaisuuden lisääminen henkilöstössä. Riskikartta ja muut työkalut auttavat alkuun Yksi tärkeä toiminto on ihmisoikeus- ja ympäristöriskejä koskevan huolellisuusvelvoitteen (Due Diligence) toteuttaminen. ”Koska EU:n yritysvastuudirektiiviä ei ole vielä hyväksytty, nähtäväksi jää, mitä asialle tapahtuu Euroopan tasolla. Me noudatamme tällä hetkellä OECD:n ohjeistusta huolellisuusprosessista”, Richmond sanoo. OECD:n ohjeiden mukaan huolellisuusprosessissa on viisi vaihetta: ensin sisällytetään ihmisoikeusvastuu osaksi johtamista ja käytäntöjä, sitten tunnistetaan ja arvioidaan haitalliset vaikutukset yrityksen omassa toiminnassa, toimitusketjussa ja liiketoimintasuhteissa, sitten pysäytetään, ehkäistään tai lievitetään haitallisia vaikutuksia ja tarvittaessa huolehditaan korjaustoimenpiteistä, seurataan toteutusta ja myös tiedotetaan toimista. Koko toimitusketjun ongelmien tunnistaminen on monille yrityksille haastavaa, ja Richmond suosittaa yhteistoimintaa eri tahojen kanssa ja tarjolla olevien työkalujen hyödyntämistä. Coop on tehnyt yhteistyötä esimerkiksi toimitusketjujen ja kestävän kehityksen varmentamiseen erikoistuneen LRQA:n kanssa. Richmond nostaa esille myös Reilun kaupan riskikartan, joka tarjoaa kattavan katsauksen ihmisoikeus- ja ympäristöriskeihin banaanin, kahvin, kaakaon, puuvillan, hunajan ja viinin tuotantoketjuissa. Riskikartta myös kannustaa vuoropuheluun esimerkiksi tuottajayhteisöjen kanssa. ”Riskikartta on antanut hyvän kuvan siitä, missä ja millaisia riskejä Reilu kauppa näkee. Se on meille tärkeää, koska Coop ostaa ja myy paljon Reilun kaupan tuotteita.” Coop kertoo avoimesti korjaustoimistaan Richmond korostaa viestinnän merkitystä osana huolellisuusprosessia: yrityksen on kerrottava arvoistaan ja sitoutumisestaan vastuulliseen liiketoimintaan joka tasolla ja joka taholle. ”Meillä Coopissa on ihmisoikeuksia ja ympäristönsuojelua koskeva julkilausuma, joka on ylimmän johdon allekirjoittama ja julkisesti näkyvillä verkkosivuillamme: se kertoo toimintaamme ohjaavista periaatteista ja siitä, mitä odotamme vastuullisuuden osalta työntekijöiltämme ja liikekumppaneiltamme”, hän sanoo. Banaanitiloilla tähdätään elämiseen riittäviin ansioihin Yksi esimerkki ihmisoikeusvaikutusten parantamisesta korjaustoimista tulee Dominikaanisesta tasavallasta, jossa Coop toteutti yhdessä Sveitsin Reilun kaupan eli Fairtrade Max Havelaarin kanssa vuosina 2018–2022 pilottiprojektin kahdella Reilun kaupan banaaniplantaasilla. Tavoitteena oli tarjota yli 350 työntekijälle elämiseen riittävät ansiot: Coop maksoi heille vielä lisäsumman Reilun kaupan takuuhinnan ja Reilun kaupan lisän päälle. Coop pyrkii takaamaan kaikille käyttämilleen Reilun kaupan banaanintuottajille, ja myös useiden muiden raaka-aineiden tuottajille, elämiseen riittävät ansiot vuoteen 2030 mennessä. Tämän varmistamiseksi tarvitaan mukaan myös muita yrityksiä, Richmond muistuttaa. Coop seuloo parhaillaan audiointiyritys Flocertin avulla Reilun kaupan banaanien toimitusketjunsa ja laskee elämiseen tarvittavan viitehinnan, joka olisi maksettava tuottajille banaanilaatikolta. Sen jälkeen yrityksen on mietittävä, millaista lisämaksua se tuottajille maksaa. ”Viimeinen vaihe on vielä varmistaa, että maksut myös oikeasti saavuttavat oikeat ihmiset”, Kevin Richmond toteaa. Reilun kaupan vinkit yrityksille – keskity näihin! Panosta ihmisoikeustyöhön ja -osaamiseen Ota ripeasti käyttöön ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskeva huolellisuusprosessi Edistä säällisiä työoloja sekä elämiseen riittäviä palkkoja ja ansioita Tarkastele omien ostokäytäntöjen vaikutuksia Tee pitkäjänteistä yhteistyötä Käy vuoropuhelua haavoittuvien sidosryhmien kanssa Teksti: Sanna Jäppinen Kysy lisää aiheesta Josetta Nousjoki Vastuullisuusjohtaja Reilu kauppa ry +358 40 577 4773 josetta.nousjoki@fairtrade.fi Banaani Coop Elämiseen riittävät ansiot Reilun kaupan banaani Reilun kaupan riskikartta Riskikartta Yritysvastuu
