Jaa: Työ- ja elinkeinoministeriön tulevaisuuskatsaus tiirailee menneisyyteen samalla kun muualla maailmassa luodaan uraauurtavaa lainsäädäntöä yritysten vastuullisuudesta. Suomessa yritysten ihmisoikeusvastuuta koskeva lainsäädäntö on jäämässä jälkeen monista muista maista. Esimerkiksi tekstiiliteollisuuden ongelmat ovat tiedossa, mutta niihin ei ole juurikaan tartuttu. (Kuva: Anand Parmar) Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi tulevaisuuskatsauksensa 4. kesäkuuta. Vaikka ministeriö vastaa yritysten vastuullisuuden kannustamisesta ja sääntelystä, ei katsauksessa mainita yritysvastuuta tai ihmisoikeuksia sanallakaan. – Ikävä kyllä TEM:n tulevaisuuskatsaus vaikuttaa tämän tärkeän toimintakentän osalta lähinnä katsaukselta menneeseen maailmaan, sanoo Reilu kauppa ry:n vastuullisuuspäällikkö Tytti Nahi. Muualla maailmassa yritysvastuupolitiikkaa vahvistetaan vauhdilla. Erityisesti yritysten ihmisoikeusvastuuta käsittelevät kansainväliset periaatteet, joista sovittiin YK:ssa vuonna 2011, ovat vauhdittaneet yritysvastuupolitiikan kehitystä. Esimerkiksi Ranska, Britannia ja Hollanti ovat ottaneet käyttöön tai valmistelevat lakeja, jotka täsmentävät yritysten ihmisoikeusvastuuta. Britannia: Ihmiskauppalainsäädäntö ulottuu kauas Britannia haluaa kitkeä orjuuden ja ihmiskaupan vuonna 2015 hyväksytyllä lainsäädännöllä. Lainsäädäntö edellyttää avoimuutta laajalti koko tuotantoketjussa. Sen mukaisesti kaikkien Britanniassa toimivien yritysten, joiden liikevaihto ylittää 36 miljoonaa puntaa, täytyy tehdä yrityksen hallituksen hyväksymä ihmisoikeusselvitys vuosittain. Siinä on selvitettävä, mitä yritys on tehnyt ehkäistäkseen orjuutta ja ihmiskauppaa koko ketjussaan ja toiminnassaan – tai ilmoitettava, että mitään ei ole tehty. Selvitys on julkaistava verkkosivuilla näkyvästi. Jos yritys ei toimi lain mukaan, asiaa voidaan ajaa oikeusteitse. Ranska: Riskien minimointi ja sovittelumekanismi Ranska sääti lain yritysten ihmisoikeusvastuusta vuonna 2017. Lain mukaan suurten yritysten, joilla on 5 000 työntekijää kotimaassa tai 10 000 kansainvälisesti, täytyy arvioida ihmisoikeusriskit omassa toiminnassaan ja alihankintaketjuissaan, niin kauas kuin taloudellinen ketju ylettyy. Pelkkä riskien raportointi ei riitä, vaan yritysten täytyy pyrkiä minimoimaan riskejä ja luomaan sovittelumekanismit yhdessä ay-liikkeen kanssa. Niiden täytyy myös luoda seurantajärjestelmä, jolla arvioida parannustoimien tehokkuutta. Alun perin Ranskassa ehdotettiin, että rikkureille voitaisiin langettaa jopa 10 miljoonan euron sakko. Tästä kuitenkin luovuttiin. Hollanti: Laki lapsityötä vastaan Vuonna 2017 Hollannissa annettiin lakiesitys siitä, että yritysten on selvitettävä, onko niiden tuotantoketjuissa lapsityövoimaa, ja jos on, miten sitä aiotaan estää. Erityistä esityksessä on, että se koskee hollantilaisyritysten lisäksi kaikkia sellaisia yrityksiä, jotka tuovat tuotteita Hollantiin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Hollanti on tärkeä sisääntulomaa tuotteille Euroopan markkinoille, joten lakiesitys koskee myös monia suomalaisyrityksiä. Hollannin lakiesitys poikkeaa muista siinä, että yrityksiltä odotetaan selvitystä ja raportointia vain kerran – ei vuosittain. Australia: Läpinäkyvyydellä modernia orjuutta vastaan Myös Australiassa hallitus on valmistellut lakiesityksen, jolla pyritään kitkemään moderni orjuus ja ihmiskauppa tuotantoketjuista ja tuomaan lisää tietoa kuluttajien ja investoijien saataville. Lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle vuoden 2018 puolivälissä. Lakiesityksessä ehdotetaan vuosittaista raportointivelvollisuutta Australiassa toimiville yrityksille, joiden vuositulot ylittävät 100 miljoonaa dollaria. Tämä kattaa noin 3000 yritystä. Näiden yritysten pitäisi kertoa minne heidän tuotantoketjunsa ulottuvat, missä on modernin orjuuden riskiä, mitä he tekevät riskin pienentämiseksi ja miten he seuraavat toimiensa tuloksellisuutta. Kanada, Saksa, Hong Kong Yritysvastuupolitiikkaa vahvistetaan useissa muissakin maissa. Kanadan eduskunnassa on käynnissä selvitys lapsityön ja modernin orjuuden vähentämisestä lainsäädännöllä. Saksassa hallitus seuraa, riittävätkö YK:n periaatteet ja kasvava julkinen huomio kannustamaan yritykset ihmisoikeustyöhön. Hallituksen tavoitteena on saada vähintään puolet yli 500 työntekijän saksalaisyrityksistä raportoimaan ihmisoikeusvaikutuksistaan vuoteen 2020 mennessä. Jos tavoite ei täyty, Saksassa harkitaan tiukempaa lainsäädäntöä. Hong Kongissa modernin orjuuden vastainen laki on noussut keskusteluun ihmiskauppatapauksen jälkimainingeissa. Lakiesitys tehtiin Hong Kongin hallituksen johtajalle vuonna 2017. Suomessakin on yritysvastuupolitiikkaa – Kyllä Suomellakin yritysvastuupolitiikkaa on, Nahi sanoo. – TEM ja ulkoministeriö ovat kasvattaneet yritysten tietoisuutta ihmisoikeusvastuusta teettämällä selvityksiä ja koulutuksia sekä rakentamalla yritysten, kansalaisjärjestöjen ja ammattiyhdistysjärjestöjen välistä vuoropuhelua. – Siksi on kummallista, ettei TEM itse osoita erityistä kiinnostusta yritysvastuuta kohtaan, Nahi toteaa.
