Jaa: Fairtrade Internationalin toiminnanjohtaja Dario Soto Abril kertoo, miksi Reilusta kaupasta pitää tulla pikemminkin uusi normaali kuin poikkeus lapsityön torjumiseksi Länsi-Afrikan kaakaotuotannossa. Ghana ja Norsunluurannikko tuottavat vuosittain noin 60 % maailman kaakaotarjonnasta. Näiden kahden maan kaakaotuotanto on kuitenkin riippuvainen lapsityön hyväksikäytöstä. Tämä on kaakaoteollisuuden karua todellisuutta – ja vahva muistutus Reilun kaupan kohtaamista realiteeteista, kun pyrimme muuttamaan tapaa, jolla maailmassa tehdään bisnestä. Osana Harkin-Engel-protokollaa (lapsityön pahimpien muotojen kitkeminen kaakaon tuotantoketjuista) ja Yhdysvaltain työministeriön tilaamana, National Opinion Research Center (NORC) julkaisi raporttinsa havainnot lokakuussa. Raportin arvion mukaan Ghanassa ja Norsunluurannikolla yli 1,48 miljoonaa lasta työskentelee vaarallisissa olosuhteissa. Reilun kaupan arvion mukaan luku on todennäköisesti vieläkin suurempi, sillä tarkastelemme lapsityövoimaa vähimmäisiän, vaarallisen työn ja lapsityön pahimpien muotojen kautta. Laskelmien eroavuudesta huolimatta luvut ovat huolestuttavia etenkin siksi, että Harkin-Engel sitoumus lapsityön vähentämiseksi julkaistiin jo 19 vuotta sitten. Valitettavasti tuoreet luvut eivät tule yllätyksenä Reilulle kaupalle. Vuodesta 2009 lähtien olemme työskennelleet ahkerasti lapsityöongelman ratkaisemiseksi – myös kaakaoteollisuuden ulkopuolella. Itse asiassa Yhdysvaltain työministeriön rahoittama NORC-tutkimus pyysi Fairtrade Internationalia antamaan näkemyksensä Länsi-Afrikan lapsityöongelmasta. Annoimme mielellämme panoksemme tutkimukseen ja myös osallistuimme Fairtrade African haastatteluihin. Meillä on vuosikymmenien kokemus työskentelystä Reilu kauppa sertifioitujen kaakaotuottajien parissa. Sen pohjalta olemme käynnistäneet erilaisia ohjelmia, oppineet lisää ongelman perimmäisistä syistä, saaneet tärkeitä oppeja takaiskuista ja muokanneet lähestymistapojamme kattavien ja kestävien ratkaisujen löytämiseksi. Tiedämme, että lapsityön käyttöön kaakaosektorilla ei ole vain yksittäistä syytä – sen sijaan taustalla on useita monimutkaisia ja toisistaan riippuvaisia syitä. Köyhyys, matalat palkat, työvoimapula, huonot työolot, hallitusten heikko rooli, vaikuttavien koulutusmahdollisuuksien puute, turvattomat koulut, riisto ja syrjintä, poliittiset levottomuudet ja konfliktit – ja nyt myös covid-19:n vaikutukset – nämä kaikki vaikuttavat lapsityön hyväksikäyttöön Länsi-Afrikan kaakaotuotannossa. Köyhyys ja syrjintä ovat edelleen valtavia voimia, jotka puskevat lapsia töihin ja vaarallisiin ympäristöihin. Köyhyysloukussa olevilla viljelijöillä ei ole varaa investoida tehokkaampiin menetelmiin tulojen parantamiseksi ja siksi he turvautuvat lapsityön halvimpiin muotoihin. Sen lisäksi riippuvuus lasten työpanoksesta voi lisääntyä, kun heidän oikeuksiaan ei kunnioiteta. NORC-tutkimuksen johtopäätös on, että tarvitaan yhdistelmä aloitteita tai interventioita, jotta lapset saadaan siirrettyä vaarallisista töistä kouluihin tai nuoriso-ohjelmiin. Olemme asiasta samaa mieltä. Siksi Reilun kaupan lisä on tärkeä tekijä, jonka avulla tuottajajärjestöt saavat mahdollisuuden toteuttaa yhteisöjensä tarvitsemia tukitoimia, kuten koulujen rakentamista. Näin lapset saadaan helpommin ja turvallisemmin laadukkaan koulutuksen piiriin. Vuonna 2019 korotimme Reilun kaupan takuuhintaa ja Reilun kaupan lisää 20 prosentilla, jotta kaakaon tuottajat pääsevät lähemmäksi elämiseen riittävää toimeentuloa. Kehittämäämme lapsityövoiman ja pakkotyön hyväksikäytön tunnistamiseen ja ehkäisyyn keskittyvää Youth Inclusive Community Based Monitoring and Remediation (YICBMR) -järjestelmää on pilotoitu useissa maissa sekä erilaisten tuotteiden puitteissa ympäri maailmaa. Länsi-Afrikan pilottihankkeissa kaakaotuottajien järjestöt havaitsivat muutamia tapauksia lapsityön pahimmista muodoista, joista Reilu kauppa ilmoitti suojelupolitiikkamme mukaisesti Ghanan ja Norsunluurannikon hallitusten kansallisen suojelun osastoille jatkotoimia varten. Kaakaopuun hedelmiä. Kuva: James Robinson On yhä selvempää, että vapaaehtoiset ratkaisut eivät riitä vaan tarvitsemme kaikkien toimijoiden yhteistä ponnistusta. NORC:n edellyttämien toimenpiteiden kustannukset ovat merkittävä este niiden toteuttamiselle ja laajentamiselle. Tuottajat ja heidän yhteisönsä elävät jo köyhyydessä. Ei yksinkertaisesti ole realistista – tai oikeudenmukaista – odottaa tuottajien vastaavan lapsityön seuranta- ja korjaamisjärjestelmien kustannuksista, kun heidän tulonsa eivät kata edes heidän perustarpeitaan. Joten kuka kustantaa lapsityön hyväksikäytön lopettamisen? Ainoa tapa lopettaa lapsityövoiman hyväksikäyttö kaakaotuotannossa on jakaa vastuuta. Odotuksia nostettaessa vapaaehtoisilla sertifikaateilla on ratkaiseva rooli. Niiden kautta suunnitellaan ja toteutetaan puitteet kaupallisten kumppaneiden ja tuottajien vastuullisuudelle. Sertifioinnit myös täydentävät oikeudellisia vaatimuksia ja tarjoavat paljon kaivattua tukea ruohonjuuritasolla. Toimenpiteitä tarvitaan kuitenkin läpi koko toimitusketjun – alkaen niistä tahoista, jotka laativat säännöt siitä, miten yritykset saavat toimia, ja ulottuen heihin, jotka nauttivat suklaan syömisestä. Pohjoisten maiden hallitusten tulee tukea ja rahoittaa Länsi-Afrikan hallitusten pyrkimyksiä koordinoida, toteuttaa ja parantaa lapsityöhön liittyviä oikeusperusteisia seuranta- ja korjausjärjestelmiä sekä niihin liittyviä hankkeita. Länsi-Afrikan hallitusten tulee jatkaa kaakaotyöntekijöiden vähimmäispalkkojen tarkistamista ja parantamista. Kuluttajamaiden hallitusten, jotka työskentelevät tuottajamaiden hallitusten, tuottajajärjestöjen ja niiden jäsenten sekä laajemmin teollisuuden ja kansalaisyhteiskunnan kanssa, pitää suunnitella ihmis- ja ympäristöoikeuksien huolellisuusvelvoitteeseen perustuvaa sääntelyä kaikille yrityksille, jotka myyvät kaakaota sisältäviä tuotteita kuluttajamaiden markkinoilla. Tämä tasapuolistaa toimintaedellytykset kaikille toimijoille ja edesauttaa vastuun jakamista. Tuottajien tulee toteuttaa yhteisöjä osallistavaa seurantaa ja lapsityön korjaustoimenpiteitä, joiden tavoitteena on lapsityöstä irrotettujen lasten pitkän aikavälin turvallisuus. Yritysten tulee rakentavalla asenteella työskennellä kohti tavoitetta, että ne maksavat oikeudenmukaista korvausta työntekijöille ja viljelijöille. Yritysten pitää myös sitoutua tunnistamaan ja lopettamaan ihmisoikeusloukkaukset toimitusketjuissaan. Kansalaisyhteiskunnan järjestöjen tulee jatkaa tietoisuuden lisäämistä ja pyrkiä pilotoimaan tehokkaita vaihtoehtoisia tulonhankintaprojekteja nuorille ja siten lieventää lapsityöstä pois saatuihin nuoriin kohdistuvia jälkiseurauksia. Kuluttajien tulee vaatia vastuuvelvollisuutta suklaamerkeiltä ja vähittäiskauppiailta sekä vaatia hallituksiltaan ihmis- ja ympäristöoikeuksien huolellisuusvelvoitteeseen perustuvaa sääntelyä. Kuluttajien tulee ostaa heidän arvojensa mukaisia tuotteita – se tuo tuottajille vakaan toimeentulon, mikä antaa heille mahdollisuuden suunnitella tulevaisuutta ja päättää, miten he voivat parhaiten investoida omiin yhteisöihinsä ja maatiloihinsa. Reilun kaupan muuttuminen poikkeuksesta normiksi ei saa kestää vielä toiset 20 vuotta. Teksti: Dario Soto Abril Kirjoitus on alun perin julkaistu Fairtrade Internationalin verkkosivuilla, lokakuussa 2020.
