Jaa: Kahvin viljelyyn soveltuvan peltoalan arvioidaan puolittuvan mutta kulutuksen jopa tuplaantuvan vuoteen 2050 mennessä. Kahvi maksaa 45,54 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Sekään ei turvaa tulevaisuuden tuotantoa, elleivät kahvinviljelijät saa suurempaa osuutta tuloista ja mahdollisuutta kehittää tuotantotapojaan muuttuviin ilmasto-oloihin. Kahvinviljelijät ovat vaikean tehtävän edessä. Kysyntä kasvaa, mutta samalla ilmastonmuutos ja sääilmiöt kutistavat tuotantoa. Esimerkiksi Vietnamissa tuotanto kutistui pitkittyneen kuivuuden takia viidenneksellä kauden 2023–2024 aikana. Kuluttajalle tuotannon vaikeudet näkyvät kalliimpana kahvipakettina. Suomalaisten suosiman arabica-kahvin maailmanmarkkinahinta on tänä vuonna ollut kaikkien aikojen korkeimmalla tasolla, ja toukokuussa kuluttajahinta Suomessa oli 45,54 prosenttia korkeampi kuin vuosi aiemmin. Tuotanto-olosuhteiden lisäksi kahvin maailmanmarkkinahintaan vaikuttavat myös esimerkiksi varastointi- ja kuljetuskustannukset sekä öljyn ja energian hinta. Hinta määräytyy pörssissä, ja sijoittajat yrittävät tehdä kahvin hinnan muutoksilla voittoja. Kahvinviljelijät eivät useinkaan pääse itse nauttimaan korkeammista hinnoista samalla tavalla kuin monet muut tuotantoketjun osapuolet. Ilmastonmuutoksen kutistamien satojen ja kohonneiden tuotanto- ja kuljetuskustannusten takia tulot saattavat samanaikaisesti jopa laskea. Tuotanto-olosuhteisiin ei ole tiedossa helpotuksia. Kahvi reagoi ilmaston vaihteluun herkästi. Se kasvaa parhaiten metsäisillä alueilla päiväntasaajan tuntumassa ja mielellään noin kilometrin korkeudessa. Arabica-kahvi viihtyy 18–22 asteessa ja robusta 22–28 asteessa, eikä kumpikaan pidä lämpötilojen heilahteluista. EU kieltää kahvin, joka aiheuttaa metsäkatoa Kun nykyiset maa-alat alkavat olla kuumia kahvinviljelyyn, peltoja halutaan raivata ylemmäksi kukkuloiden tai vuorten rinteille. Toisaalta esimerkiksi metsäkatoasetus (EUDR) sallii EU:n markkinoilla vain tuotteet, jotka eivät ole aiheuttaneet metsäkatoa. Sääntely tulee tarpeeseen, sillä ruotsalaisen ympäristöjärjestö Trasen vuoden 2024 selvityksen mukaan suomalaisten kahvinjuonnin tähden on kaadettu trooppista metsää joka vuosi 306 hehtaaria. Reilun kaupan kahvin kriteerit ovat jo aiemmin täyttäneet tai ylittäneet metsäkatoasetuksen vaatimukset. Kahville sopivan peltoalan arvioidaan puolittuvan vuoteen 2050 mennessä. Globaali kulutus on sen sijaan kasvanut vuosikymmeniä pandemian notkahdusta lukuun ottamatta. Vuonna 2030 kulutuksen oletetaan olevan noin 16 prosenttia suurempaa kuin viime vuonna. Joidenkin arvioiden mukaan kulutus jopa tuplaantuisi vuoteen 2050 mennessä. Noin 84 prosenttia maailman kahvista tuotetaan pientiloilla, joiden viljelijöille saatetaan maksaa niin vähän, että he eivät pysty kattamaan edes tuotantokustannuksia. Vain Vietnamissa ja Brasiliassa viljelijät ovat päässeet Maailmanpankin määrittelemän köyhyysrajan ylitse. – Kuitenkin nimenomaan köyhyyden vähentäminen ja viljelijöiden kouluttaminen ovat edellytyksenä siirtymiselle kestävämpiin tuotantomenetelmiin, jotka parantavat luonnon monimuotoisuutta, metsäpeittoa ja sopeutumista ilmastonmuutokseen, sanoo Reilu kauppa ry:n toiminnanjohtaja Janne Sivonen. Kuumuudesta kärsiviä peltoja voi pitää pidempään viljelykelpoisena esimerkiksi istuttamalla kahvipensaiden suojaksi puita, kuten tehdään Reilu kauppa ry:n kehitysyhteistyöohjelmassa. ”Peltometsäviljelyssä” kasveja on kerroksittain ja puut houkuttelevat lintuja, jotka syövät tuholaisia. Kasvitaudit leviävät huonommin, ja puut antavat varjoa viljelmille, viilentävät ilmaa ja ruokkivat maaperää. Hedelmäpuut tarjoavat satoa syötäväksi tai myytäväksi. Yhden kahvikupin tuottamiseen yli sata litraa vettä Suomessa kahvi on ollut halpa sisäänheittotuote. Viime aikoina tilanne on muuttunut. Vierailu kauppojen kahvihyllyille paljastaa, että sertifioimattoman ja sertifioidun kahvin hinnat ovat lähentyneet toisiaan. – Reilun kaupan kahvi on tullut Suomessa myyntiin vuonna 1999. Koskaan ennen sertifioimattoman ja sertifioidun kahvin kuluttajahinnat eivät ole olleet näin lähellä toisiaan, Sivonen sanoo. Reilun kaupan sertifiointi tarkoittaa muun muassa lapsityövoiman ja pakkotyön kieltoa sekä sitä, että tuottajat saavat vähintään Reilun kaupan takuuhintaa ja lisää. Neljäsosa kriteereistä koskee ympäristöä, kuten maaperän, veden ja haitallisten kemikaalien käyttöä, kasvihuonepäästöjä ja luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi Reilulla kaupalla on lähes 300 työntekijää tuottajamaissa kouluttamassa viljelijöitä muun muassa tuotannon kehittämisessä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, jotka molemmat ovat keskeisiä kysymyksiä kahvin tulevaisuuden kannalta. Kuten on myös se, miksi kahvin pitäisi olla niin halpaa. Yhden pienen kahvikupillisen tuottamiseen tarvitaan 132 litraa vettä (Waterfootprint.org) ja pelkästään yhden suomalaisen keskimääräiseen vuosikulutukseen tarvitaan melkein jalkapallokentän kokoinen pelto toisella puolella maailmaa. – Kahvi on arvokas tuote, ja sitä pitäisi kohdella sellaisena, Sivonen sanoo. – Kahvia tulee keittää vain se määrä, mikä aiotaan juoda, ja ostoksilla tulisi valita tuote, jonka tuotanto kestää tarkastelun. Vain siten voimme huolehtia kahvintuottajien ja -juojien tulevaisuudesta. Lue lisää Reilun kaupan kahvista.
