Reilun kaupan riskikartassa nyt myös tee 

Reilun kaupan riskikarttaan on lisätty uutena tuotteena tee. Jo aiemmin kartasta on voinut tarkastella kahvin, kaakaon, banaanin, viinirypäleiden, hunajan, kukkien ja sokerin tuotantoon liittyviä ihmisoikeus- ja ympäristöriskejä. 

Yli puolet kaikesta teestä on pienviljelijöiden tuottamaa, mutta teetä kasvatetaan myös suurilla viljelmillä, joilla on paljon palkattua työvoimaa. Siirtomaa-ajalta peräisin oleva globaalien tuotantoketjujen epäreilu tulonjako sekä historiallinen palkkaorjien käyttö ovat jättäneet jälkensä tuotanto-olosuhteisiin, omistusoikeuksiin ja vaihtoehtoisiin työmahdollisuuksiin. 

Riskikartta on tarkoitettu erityisesti yrityksille ja julkisille hankkijoille. Kaikille avoin, helppokäyttöinen työkalu auttaa arvioimaan organisaatio-, maa- ja tuotekohtaisesti globaalien tuotantoketjujen merkittävimpiä ihmisoikeus- ja ympäristöriskejä. Kartta tekee näkyväksi myös kansainvälisen Reilun kaupan ratkaisut riskien hallintaan.  

Kokonaisuus noudattaa yrityksille asetetun asianmukaisen huolellisuuden velvoitetta, ja yritykset voivat hyödyntää sitä muun muassa yritysvastuudirektiivin, kestävyysraportointidirektiivin ja metsäkatoasetuksen vaatimusten täyttämisessä. 

Reilun kaupan ihmisoikeustyön osaamiskeskus tukee yrityksiä 

Kansainvälisessä käytössä olevan karttatyökalun on luonut Suomen Reilu kauppa ry:n yhteydessä sijaitseva Reilun kaupan kansainvälinen ihmisoikeustyön osaamiskeskus. Riskikartta on osa yritysvastuupalveluita, joita osaamiskeskus tarjoaa organisaatioille tueksi YK:n periaatteiden (UNGP, 2011) ja jatkuvasti tiukentuvien yritysvastuulakien noudattamiseen. 

”Haluamme auttaa yrityksiä tekemään perusteellisia riskiarvioita ja lisätä yritysten yhteistyötä viljelijöiden ja työntekijöiden kanssa. Kartta tarjoaa arvokasta tietoa siitä, mihin yritysten kannattaa kohdistaa vastuullisuustoimiaan ja tukeaan”, kertoo Reilu kauppa ry:n toiminnanjohtaja Janne Sivonen. 

Riskikarttaa ei ole tarkoitettu korvaamaan yritysten omia, juuri heidän tuotantoketjujaan koskevia riskiarviointeja, vaan toimimaan organisaatioiden tukena matkalla kohti tuotantoa, jossa sekä ihmiset että heidän ympäristönsä on kestävällä tavalla huomioitu. 

Teen tuottajat elävät köyhyydessä 

Teen kohdalla riskit kohdentuvat noin 13 miljoonaan ihmiseen, jotka työskentelevät teen alkutuotannossa ympäri maailmaa. Työ on fyysisesti raskasta, eivätkä tilojen työntekijät tai pientuottajat tule työstä saamillaan tuloilla useinkaan toimeen.  

Teemarkkinoita hallitsee kourallinen suuria yhtiöitä, joten pientuottajien neuvotteluasemat ovat heikot. Suurtilojen työntekijät taas työskentelevät usein huonoissa oloissa: järjestäytymisoikeutta rajoitetaan, työturvallisuus esimerkiksi kemikaalien suhteen on riittämätöntä ja työvälineet ja suoja-asut kehnoja. Monessa maassa yli puolet viljelmien työntekijöistä on naisia, joista monet kohtaavat työpäiviensä aikana syrjintää ja jopa väkivaltaa. Riippuvuus asuintilat tarjoavaan työnantajaan on suuri, ja perheiden köyhyys voi pakottaa lapset teenpoimintaan koulunkäynnin sijaan. Maaperä, vesistö ja luonnon monimuotoisuus kärsivät liiallisesta hyönteismyrkkyjen ja muiden kemikaalien käytöstä.  

Reilun kaupan riskikartta osoittaa, kuinka globaalien tuotantoketjujen riskit ovat erottamattomasti yhteydessä ihmisoikeusrikkomusten ja ympäristöhaittojen perimmäisiin syihin, kuten köyhyyteen, eriarvoisuuteen, hyväksikäyttöön ja ilmastonmuutokseen. Riskit ovat yhteisiä tietyille alueille ja tuotteille, ne eivät liity erityisesti Reilun kaupan tuotantoon.  

Reilun kaupan kriteerit tarjoavat turvaa 

Reilun kaupan kriteerien mukainen tuotanto tarjoaa suojaa sekä teen tuottajille että suurten teetilojen työntekijöille. Tällä hetkellä Reilun kaupan teetä tuotetaan 12 eri kehittyvässä tuottajamaassa, kuten Intiassa, Sri Lankassa, Keniassa ja Malawissa. Tavoitteena on, että sekä pienviljelijät että tilojen työntekijät tulisivat työllään toimeen. 

Pientuottajien turvana on Reilun kaupan takuuhinta, jota vähempää tuottajalle ei voi maksaa silloinkaan, kun hinnat markkinoilla laskevat. Suurtilojen työntekijöille maksetaan vähintään lain edellyttämää ja asteittain nousevaa palkkaa. Heillä on myös oikeus järjestäytymiseen, lomiin ja kirjalliseen työsopimukseen.  

Lisäksi maksetaan erillinen Reilun kaupan lisä, joka käytetään yhteisöä hyödyttäviin ja demokraattisesti valittuihin projekteihin, kuten vaikkapa asuinolojen tai terveydenhuollon kehittämiseen. Tiloilla on kielletty hyväksikäyttää lapsityövoimaa, ja tiukoilla ympäristösäännöksillä suojataan sekä työntekijöitä että luontoa.  

Reilun kaupan järjestelmää ja kriteereitä kehitetään jatkuvasti yhteistyössä tuottajayhteisöjen kanssa. Myös riskikartta on luotu läheisessä vuoropuhelussa tuottajaorganisaatioiden ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Karttaa päivitetään säännöllisesti: maakohtaiset tiedot vähintään kahdesti vuodessa ja tuotetietoja 1–3 vuoden välein. Tiedot päivityksistä voi myös tilata omaan sähköpostiin riskikartan tuotesivuilta.