Jaa: Tuoreen selvityksen mukaan yritykset huolehtivat vielä niin heikosti toimintansa ihmisoikeusvaikutuksista, että se saattaa haitata kansainvälistä kilpailukykyä. Ihmisoikeusselvityksen julkaisutilaisuudessa kuultiin yrityksiä ja viranomaisia sekä kannustettiin ripeisiin toimiin. Suomalaiset yritykset pääsivät kertomaan 70-henkiselle asiantuntijayleisölle vastuullisuustyöstään, kun Reilun kaupan ja yritysvastuuverkosto FIBSin Yritysten ihmisoikeustyön selvitys julkaistiin tiistaina Sofia Helsingissä. Puheissa tuli esiin vastuullisuustyön työnsarka, joka voi etenkin pienillä resursseilla toimivista yrityksistä tuntua uuvuttavalta. Pk-yritysten edustajana puhuneen Airam Electricin vastuullisuuspäällikön Siina Haran mukaan keskeneräisyyttä ei kannata kuitenkaan pelätä, vaan ”tärkeintä on lähteä liikkeelle – edes jostain”. UPM:n vastuullisuusjohtaja Kaisa Vainikan mukaan jo sillä kuinka vaikeaselkoiseksi tai hankalaksi vastuullisuusasiat yrityksessä mielletään, on merkitystä. ”Tärkein neuvo minkä itse ole saanut on ajatella, että tässä on kyse riskeistä ihmisille – ei liiketoiminnalle. Yrityksessä ei myöskään tarvitse kaikkien olla ihmisoikeuseksperttejä vaan ymmärtää missä ihmisoikeusvaikutukset ovat”, Vainikka muistuttaa. Tuoreen selvityksen mukaan Suomessa yrityksillä on runsaasti aikeita kunnioittaa ihmisoikeuksia, mutta käytännön toimet ovat vielä alkuvaiheessa. ”Yritykset kertovat sitoutuneensa kunnioittamaan ihmisoikeuksia niin arvoketjuissa kuin toimitusketjuissa, mutta tämä ei käänny konkreettisiin toimiin”, kertoo Reilu kauppa ry:n vastuullisuusjohtaja Josetta Nousjoki julkaisutilaisuudessa. Ihmisoikeusselvitys tulee tärkeään aikaan, kun moni suomalaisyritys joutuu kirimään vastuullisuustyössään säätelyn kiristyessä. Vaikka osassa Euroopan maissa laki vaatii jo yrityksiltä ihmisoikeuksista huolehtimista, suomalaisista yrityksistä suurin osa vasta opettelee ihmisoikeustyötään. Reilu kauppa ja FIBS kehottavatkin suomalaisyrityksiä ottamaan pikaisesti käyttöön ihmisoikeuksia koskevan huolellisuusprosessin, joka on tärkeä kilpailumahdollisuuksien säilyttämiseksi osana kansainvälisiä toimitusketjuja. Viranomaisilta toivotaan tukea Selvitystä kommentoineen Ihmisoikeuskeskuksen mukaan selvityksestä nousee erityisesti esiin yritysten puutteet osaamisessa. Yritykset kertovat tarvitsevansa tiukentuneen sääntelyn taklaamiseen julkista tukea. Viranomaisilta toivotaan ennen kaikkea selkeää ohjeistusta, koulutusta ja työkaluja ihmisoikeusvastuusta huolehtimiseen. ”Viranomaisten tulisi jatkossa miettiä tarkemmin millaista ohjausta, koulutusta ja tukea yrityksille tulisi tarjota. Olemassa on jo paljon hyviä työkaluja, mutta selkeästi tässä on paikka myös vahvistaa toimintaa”, Ihmisoikeuskeskuksen asiantuntija Susan Villa toteaa. Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Liisa Huhtalan mukaan EU-lainsäädäntöä tukevia toimia on jo suunniteltu pitkälle. ”Komissio on omalta osaltaan sitoutunut täydentämään tukitoimia Unionissa, mutta myös kolmansissa maissa”, Huhtala muistuttaa tilaisuudessa paikalla olleita suomalaisten yritysten edustajia. Ulkoministeriön kaupallinen neuvos Linda Piirto nosti tilaisuudessa esiin ILO:n Kauppa ja ihmisarvoinen työ -hankkeen, joka tukee paikallisympäristön kansainvälisten normien ratifiointia ja toimeenpanoa, valvontaviranomaisten kapasiteettia sekä kansalaisyhteiskunnan työnantajien työntekijöiden osaamisen vahvistamista. Hankkeessa vahvistetaan tuomioistuinten ja työsuojeluviranomaisten osaamista kehittyvissä maissa sekä Vietnamin elektroniikkateollisuuden arvoketjujen kestävyys. Yrityksistä esimerkiksi UPM kertoo käyttäneensä omassa vastuullisuustyössään apuna niin sertifiointeja, auditointituloksia kuin erilaisia vastuullisuusverkostoja. Vainikka mainitsee myös kansalaisjärjestöjen olevan yrityksille hyviä vastuullisuuskumppaneita. Tilaisuudessa esiteltiinkin yhtenä työkaluna Reilun kaupan riskikartta, joka tekee tuotantoketjujen ihmisoikeus- ja ympäristöriskien kartoittamisesta yrityksille helpompaa ja tarjoaa ratkaisuja yhteistyötä merkittävimpien riskien taklaamiseksi. Yritysten ihmisoikeustyön selvityksessä tutkittiin, miten yritykset hallitsevat toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia, mitkä ovat ihmisoikeustyön haasteet, työkalut ja kumppanit ja millaisia tukitarpeita yrityksillä on. Tammi–maaliskuussa toteutettuun sähköiseen kyselyyn vastasi 32 suurta ja keskisuurta yritystä eri toimialoilta. Lisäksi 10 yritystä haastateltiin. Kysely lähetettiin 250:lle Suomessa toimivalle yritykselle. Ihmisoikeudet ihmisoikeusselvitys Tuotantoketjut