Kehitysyhteistyön hankkeet 2026-2029

Etiopia vie leikkokukkia ulkomaille toiseksi eniten Afrikasta Kenian jälkeen. Suurin osa kukkatilojen työntekijöistä on naisia. Palkkataso on matala ja työntekijöiden vaihtuvuus suurta. Ammattiyhdistysten neuvotteluasema ja taidot neuvotella ovat heikot. Käytännössä ammattiyhdistykset ovat usein jokaisella kukkatilalla erillään toimivia työntekijöiden yhdistyksiä. Yhdistyksen jäsenet ovat siten kyseisen kukkatilan työntekijöitä, mikä heikentää heidän neuvotteluasemaansa.

Hanke jatkaa edellisen vuosina 2018–2021 toteutetun hankkeen työtä kukkatilojen työntekijöiden toimeentulon ja oikeuksien parantamiseksi ammattiyhdistystoimintaa kehittämällä. Hanke kiinnittää erityistä huomiota naisten, nuorien ja vammaisten tukemiseen. Hankkeen tulostavoitteena pyritään saavuttamaan demokraattiset ja kunnolliset työolosuhteet kukkatiloilla, jotka koskevat kattavasti kaikkia ryhmiä, mukaan lukien haavoittuvat ryhmiä. Projektin osatavoitteisiin kuuluvat erilaisten kukkatilojen työntekijöiden äänen ja vaikutusvallan kasvaminen työntekijäjärjestöissä, hyvät suhteet työntekijöiden, kukkatilojen ja sidosryhmien välillä, työehtosopimusten syntyminen erilaisia työntekijöitä kattavasti edustavan työntekijäosapuolen ja yritysten välillä sekä viranomaisten kasvanut tietoisuus siitä, miten työntekijöiden oikeuksia pitää suojella. Hankkeen piirissä on seitsemän kukkatilaa. joissa työskentelee noin 20 000 henkilöä. Kumppaneihin kuuluvat: Fairtrade Africa, Fairtrade Foundation, Aldi U.K, Confederation of Ethiopian Trade Union, International Labour Organization, Ethiopian office, Ethiopian Centre for Disability and Development, Ethiopian Horticulture Producers’ Exporters Association, National Federation of Farm, Plantation, Fishery and Agro Industry Trade Unions of Ethiopia.

Itä-Afrikan ylänkömaa on yksi maailman parhaiten kahvinviljelyyn soveltuvia alueita. Kahvinviljelijät ovat kuitenkin usein hyvin köyhiä. Kahvin tuotannossa viljelijöillä on vaikeita haasteita kuten alhaiset tuotantomäärät, heikko tuottavuus ja vaihteleva laatu. Ilmastonmuutos vaikeuttaa kahvintuotantoa edelleen. Viljelijöiden kotitalouksilla on harvoin pääsyä sähkön piiriin, ja he käyttävät ruuan valmistamisessa puuta tai puuhiiltä. Tämä hävittää metsiä, mistä seuraa maaperän köyhtymistä sekä maanvyörymien ja tulvien vaikutusten pahentumista. Kotona käytettävät, puuhiilellä toimivat liedet tuottavat hiiltä ja pienhiukkasia, joilla voi olla haitallisia terveysvaikutuksia hengityselimiin.

Hanke on jatkoa 2018–2021 toteutetulle projektille. Sen tavoitteena on edistää kahvin tuottajien toimeentulon parantumista sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävämmän kahvin- ja päästöhyvityksien tuotannon avulla. Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota kahvin tuotannossa toimivien naisten, nuorten ja vammaisten tukemiseen. Hankkeen tavoitteina ovat, että kahvintuottajien sopeutuminen ilmastonmuutokseen paranee, heidän tulonsa kasvavat ja erilaisten kahvintuottajien ääni ja rooli osuuskunnissa vahvistuvat. Uudessa hankkeessa on edellistä hanketta merkittävämpi painotus ilmastonmuutoksen ja ympäristön huomioimiseen. Hankkeessa tuetaan edellisen hankkeen tapaan ilmastonmuutokseen sopeutuvaa kahvinviljelyä, mutta sen aikana perustetaan myös päästöhyvityksiä tuottava liesiohjelma, jonka avulla viljelijät saavat lisätuloja. Hankkeen piirissä on 21 osuuskuntaa, ja se hyödyttää suoraan yli 17 000 kahvinviljelijää. Kumppaneihin kuuluvat Fairtrade Africa, Fairtrade Max Havelaar Switzerland, Horn of Africa Regional Development Centre, International Trade Centre ja Ethiopian Center for Disability and Development. 

Ghana on maailman toiseksi suurin kaakaontuottajamaa. Kaakao on Ghanan talouden kulmakivi tuoden tuloja noin kuudelle miljoonalle ghanalaiselle. Kaakaoviljelmillä työskentelee huomattava määrä lapsityöntekijöitä, joista monet tekevät vaarallisia töitä. Tietoisuus lasten oikeuksista, oikeuksien täytäntöönpano sekä lastensuojelurakenteet ovat ajoittain vähäisiä. Pakkotyötapauksia saattaa ilmetä tilanteissa, joissa palkatulla työvoimalla ei ole virallista työsopimusta. CIRCLE-hankkeella pyritään siihen, että pitkällä aikavälillä yhä harvemmat lapset joutuisivat kokemaan hyväksikäyttöä ja riistoa. Lisäksi hanke pyrkii vähentämään pakkotyön riskiä. Haavoittuvassa asemassa olevien aikuisten tukemisen lisäksi hankkeen tavoitteena on kokonaisvaltainen lastensuojelujärjestelmä, josta kaakaota kasvattavien yhteisöjen lapset hyötyvät. Hanke keskittyy seuraaviin avainalueisiin:

• Harmonisoidun lastensuojelujärjestelmän kehittäminen,
• yhteisöjen tukeminen pakkotyötapausten seuraamiseksi,
• osuuskuntien tukeminen tehokkaan lapsityön seurantajärjestelmän toteuttamisessa,
• turvallisen kouluympäristön kehittäminen, jotta useampi lapsi pääsisi kouluun ja kävisi koulua pitkäaikaisesti
• lasten voimaannuttaminen niin, että he osaavat suojella itseään, puolustaa oikeuksiaan ja raportoida hyväksikäytöstä tai vaarallisista työolosuhteista.

Hanke vaikuttaa paikallisiin vastuunkantajiin ja viranomaisiin, jotta nämä tarjoaisivat lastensuojelua ja palveluja lapsille kouluissa ja yhteisöissä. Tavoitteena on, että lapset voivat leikkiä, oppia ja kasvaa kouluissa ja yhteisöissä tuntien olonsa turvalliseksi. Hankkeen kohderyhmänä on arviolta 12 700 lasta sekä haavoittuvaisia aikuisia Asunafo North ja Asetenapa -osuuskuntien 36 kaakaoviljely-yhteisöstä. Hanke toteutetaan yhteistyössä Fairtrade African, International Cocoa Initiativen, Tony’s Open Chainin, Max Havelaar Netherlandsin ja Asunafo North sekä Asetenapa -osuuskuntien kanssa.

Ghanan kaakaosektorin pienviljelijöiden elinkeinot ovat haavoittuvaisia ilmasto- ja ympäristöriskeille varsinkin silloin, kun kaakao on perheen ainoa tulonlähde. Metsäkato ja biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen heikentävät ekosysteemejä, kun metsiä kaadetaan kaakaoviljelmien tieltä.

Sankofa 2.0 pyrkii parantamaan kaakaoviljelijöiden kykyä vastaamaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin ja monipuolistamaan tulonlähteitä dynaamisen peltometsäviljelyn (Dynamic Agroforestry) ja muiden ilmastoystävällisten viljelymallien keinoin. Malleissa yhdistetään kaakaopuiden kasvatus ruoan ja raaka-aineiden, kuten hedelmien, vihannesten tai muiden puiden, kasvatukseen. Näin kaakaoviljelijät saavat ruokaa ja tuloja, vaikka kaakaopuut eivät olisi vielä tuottoisia. Hankkeen kaupallinen kumppani Halba (osana Coop-kauppaketjua) sitoutuu maksamaan kohderyhmän viljelijöille elämiseen riittävät ansion (Fairtrade’s Living Income Differential) ostamastaan kaakaosta. Viljelijöitä tuetaan hallitsemaan talouttaan paremmin muun muassa yhteisöllisen säästötoiminnan avulla. Lisäksi hankkeessa vahvistetaan kaakaotuottajien osuuskunnan (Kuapa Kokoo Farmers Union, KKFU) kapasiteettia esimerkiksi luomutuotannon, huolellisuusvelvoitteen ja digitalisaation osalta. Sankofa 2.0 lisää viljelyn tuottavuutta ja laatua, vahvistaa tuottajaosuuskuntien toiminnan kestävyyttä sukupolvenvaihdosten yli aktivoimalla nuoria, ja edistää luonnonvarojen kestävämpää käyttöä.

Suoraan kohderyhmään kuuluu lähes 4 000 maailman suurimman kaakaontuottajien osuuskunnan, KKFU:n jäsentä perheineen ja yhteisöineen. Epäsuorasti hanke koskettaa lähes 20 000 ihmistä. Hankkeessa on useita kumppaneita, mukaan lukien Fairtrade Africa, Halba (Coop Switzerland), Kuapa Kokoo Farmers Union, International Trade Centre (ITC), Fairtrade Max Havelaar Switzerland, WWF, Nature & Development Foundation ja ECOTOP.

Reilun kaupan kriteerit kieltävät tiukasti lapsityövoiman hyväksikäytön. Kriteereistä huolimatta mikään organisaatio ei voi taata, ettei tuotantoketjuissa esiintyisi lainkaan haitallista lapsityövoimaa. Todellisuudessa lapsityövoima on yhä todellinen ongelma kaakaosektorilla. Useiden tutkimusten mukaan Ghanan kaakaosektorilla alaikäisiä lapsia altistuu jatkuvasti lapsen kehitystä ja koulunkäyntiä haittaavalle työlle. Noin neljännes heistä tekee terveydelle tai turvallisuudelle haitallista työtä. Lisäksi useat haavoittuvaisessa asemassa olevat aikuiset, kuten siirtolaiset, altistuvat pakkotyölle kaakaosektorilla.

Hankkeen tavoite on vähentää lapsityön ja pakkotyön hyväksikäytön riskiä kaakaontuotannossa Ghanassa. Hankkeessa pyritään kasvattamaan kestävin tavoin tuotetun kaakaon myyntiä ja osuuskuntien kilpailuetua toimeenpanemalla kustannustehokas lapsityön seuranta- ja oikaisujärjestelmä  markkinoiden vaatimusten mukaisesti. Tavoitteena on lasten ja haavoittuvaisten aikuisten suojeleminen väärinkäytöksiltä ja osuuskunnan valmius havaita, oikaista ja vähentää haitallisia lapsi- ja pakkotyötapauksia. Tietoisuutta lasten oikeuksista kasvatetaan yhteisöiden jäsenten, viljelijöiden, lasten, koulujen, lastensuojelukomiteoiden, perinteisten johtajien ja paikallisten päättäjien keskuudessa. Lisäksi pyritään kasvattamaan osuuskunnan mahdollisuuksia vaikuttaa lastensuojelupolitiikkaan ja lisäämään yhteistyötä osuuskunnan ja päättäjien välillä lastensuojelujärjestelmien kehittämiseen liittyen.

Hanke toteutetaan maailman suurimman kaakao-osuuskunnan, Kuapa Kokoo Farmers Unionin (KKFU) jäsenyhteisöissä. Kohderyhmään kuuluu yhteisöjen lapsia. Hanke linkittyy tiiviisti Sankofa 2.0 hankkeen kanssa, sillä ne toteutetaan saman osuuskunnan piirissä. Hankkeen keskeisiin kumppaneihin kuuluvat KKFU:n ohella Fairtrade Africa, Halba (Coop Switzerland), ja Fairtrade Max Havelaar Switzerland.

Madagaskar on luokiteltu yhdeksi vähiten kehittyneistä maista ja hauraaksi valtioksi. Sillä on kuitenkin merkittävä rooli globaaleilla vaniljamarkkinoilla, sillä maa tuottaa yli 60 % koko maailman vaniljatarjonnasta. Vaniljaa käytetään erilaisissa tuotteissa, kuten suklaassa ja jäätelössä, ja sen toimitusketjuihin kuuluu laaja valikoima kansainvälisiä yrityksiä, brändejä sekä pienviljelijöitä ja kuluttajia. Vaniljan toimitusketjuissa on suuria ihmisoikeusriskejä esimerkiksi hyväksikäytön, köyhyyden ja lapsityön osalta. Madagaskarilaiset vaniljan tuottajat toimivat usein globaalien hintaheilahteluiden pyörteessä, mikä heikentää heidän toimeentulojen kestävyyttä. Lisäksi he kohtaavat tuottavuusongelmia, rikollisuutta ja luonnonkatastrofeja, kuten sykloneita ja maanvyörymiä.

Useimmat vaniljanviljelijät Madagaskarilla ovat pienviljelijöitä, joiden toimeentulo on riippuvainen vaniljasta. Tuottajien saadut tulot vaniljan myynnistä ovat usein riittämättömiä ja tuotanto voi kärsiä alhaisesta tuottavuudesta sekä tuotteiden laadusta. Lisäksi tuottajilla on usein vain rajalliset mahdollisuudet toteuttaa ja edistää omia ihmisoikeuksiaan tai saada ääntään kuuluviin globaaleilla markkinoilla. Lapset ja muut haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt ovat hankkeessa tärkeässä asemassa.

Hanke keskittyy vaniljasektorin tuottavuuden, arvonlisäyksen ja osuuskuntien liiketoiminnan kehittämiseen Madagaskarissa. Hankkeen kehitysvaikutus tähtää vaniljan tuottajien kestävien toimeentulojen turvaamiseen, riskiensietokyvyn ja kokonaiskapasiteetin vahvistamiseen. Odotettavia tuloksia ovat vaniljanviljelijöiden tulojen kasvu, kestävä maaperä ja kasvien terveys sekä vaniljan tuottavuuden kasvu. Paikallisia pienviljelijäorganisaatioita vahvistetaan osallistavammiksi ja monipuolisimmaksi. Hankkeessa on noin 300 suoraa hyödynsaajaa (viljelijää) sekä heidän kotitalouksiaan (arviolta 900 henkilöä) kahdesta viiteen vaniljaosuuskunnassa. Hankkeen kumppaneihin kuuluvat Fairtrade Africa, Fairtrade Foundation, Virginia Dare ja Ben & Jerry’s.

Asianmukaisen huolellisuuden velvoite (HREDD) on kasvava liike maailmanlaajuisesti. Se on jatkuva prosessi, jonka avulla yritykset toteuttavat vastuutaan ihmisoikeuksien ja ympäristön kunnioittamisesta toiminnassaan sekä arvoketjuissaan. Globaalit arvoketjut ovat usein pirstoutuneita, monimutkaisia ​​ja vailla läpinäkyvyyttä. Ihmisoikeusloukkauksia esiintyy erityisesti alueilla, joilla lainsäädäntö on puutteellista ja joilla oikeudenhaltijoiden mahdollisuudet toteuttaa oikeuksiaan ovat rajallisia. Lisäksi toimitusketjudataa voi olla vaikea jäljittää, vaikka yritys tai kansalaisjärjestö haluaisi toimia vastuullisesti.

HREDD-lähestymistapa tarjoaa konkreettisen ratkaisun työkaluineen. Se opastaa, miten prosessi ihmisoikeusloukkausten käsittelemiseksi ja korjaamiseksi voidaan aloittaa eri toimitusketjuissa. Käytännössä yrityksiltä odotetaan vakavimpien ihmisoikeus- ja ympäristöongelmien tunnistamista ja käsittelemistä sekä vuoropuhelun käymistä oikeudenhaltijoiden kanssa. Vaikka monet kansalaisyhteiskunnan ja liike-elämän järjestöt osallistuvat HREDD-keskusteluihin, harvoilla on sekä ihmisoikeusperustainen näkökulma että syvällinen ymmärrys globaaleista arvoketjuista. Hanke pyrkii toimimaan yhdessä oikeudenhaltijoiden, päättäjien ja yrityksien kanssa HREDD-sääntelyn ja liiketoimintakäytäntöjen kehittämiseksi ja konkreettisien vaikutuksien saavuttamiseksi.

Hankkeen tavoitteena on vaikuttaa ihmisoikeus- ja ympäristöriskien vähenemiseen kukkien ja kaakaon arvoketjuissa. Siten hanke lisää dialogia ja yhteistyötä toimitusketjun toimijoiden kesken. Odotettuja tuloksia ovat muun muassa tuottajaorganisaatioiden ja oikeudenhaltijoiden paremmat valmiudet osallistua HREDD-työhön sekä vastavuoroisesti yritysten paremmat valmiudet toteuttaa merkityksellistä huolellisuusvelvoitetta.  Hanke tukee ohjelman muita hankkeita oikeudenhaltioineen. Hanke pyrkii vaikuttamaan päätöksentekijöihin rakenteellisen muutoksen edistämiseksi. Kumppaneita ovat Fairtrade Africa, kaupalliset kumppanit sekä erinäiset kansalaisyhteiskunnan järjestöt.