Jaa: EU:n vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivin mukaiset lakiuudistukset astuvat voimaan 27.9. ja muuttavat suomalaiskuluttajien elämää kauppojen hyllyillä. Uudistus tuo ensimmäistä kertaa lakiin täsmälliset vaatimukset sille, milloin vastuullisuus- tai ympäristömerkkiä saa käyttää. Enää ei riitä, että yritys väittää tuotteensa olevan vastuullinen ja suunnittelee itse siitä kertovan leiman tai merkin pakkaukseen. Uudistuksen myötä suuri osa tuotepakkausten nykyisistä ympäristö- ja vastuullisuusmerkeistä katoaa. Jatkossa pakkauksissa saa käyttää ainoastaan sertifiointimerkkejä, jotka täyttävät lain vaatimukset. Miksi lakiuudistus tarvittiin? Vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivin (Empowering Consumers for Green Transition Directive) taustalla on Euroopan komission tekemä selvitys vuodelta 2021. Sen mukaan 42 prosenttia EU:n alueen markkinointiviestinnässä käytetyistä ympäristöväittämistä oli liioiteltuja, virheellisiä tai harhaanjohtavia. Komissio on myös kertonut, että EU-maissa on käytössä yli 200 erilaista ”ympäristöleimaa” tai muuta merkintää, joiden läpinäkyvyyden taso on vaihteleva ja jotka aiheuttavat kuluttajissa hämmennystä. Nyt tälle sekavuudelle on tulossa loppu. Suomessa direktiivin mukaisia muutoksia tulee kuluttajansuojalakiin sekä asetukseen kuluttajien kannalta sopimattomasta menettelystä markkinoinnissa ja asiakassuhteissa. Laki kieltää sekä yritysten omat vastuullisuusleimat että harhaanjohtavat ja totuudenvastaiset väitteet tuotteen ympäristövaikutuksista tai yhteiskunnallisista ominaisuuksista, kuten työoloista, palkoista, työturvallisuudesta ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta. Mitä sertifiointimerkeiltä jatkossa vaaditaan? Jatkossa tuotepakkauksissa saa käyttää vain sellaisia ympäristö- tai vastuullisuusmerkkejä, jotka ovat joko viranomaisen vahvistamia tai perustuvat sellaiseen sertifiointijärjestelmään, joka täyttää seuraavat vaatimukset: Sertifioinnin kriteerien tulee olla julkisesti saatavilla. Kriteereitä laadittaessa on kuultava asiantuntijoita ja sidosryhmiä. Kriteerien tulee olla läpinäkyviä, oikeudenmukaisia ja syrjimättömiä, ja järjestelmän on oltava avoin toimijoille, jotka haluavat ja pystyvät noudattamaan sen ehtoja. Pätevän kolmannen osapuolen tulee valvoa kriteerien noudattamista puolueettomasti. Valvojan on oltava riippumaton sekä sertifiointijärjestelmästä että kaupallisista toimijoista. Järjestelmällä on oltava menettelytapa sertifioinnin keskeyttämiseksi tai perumiseksi. Suomessa merkkiviidakko harvenee viimeistään 27.3.2027, jolloin päättyy siirtymäaika niille pakkauksille, jotka on saatettu markkinoille ennen asetuksen voimaantuloa. Uudistus muuttaa lukemattomia tuotepakkauksia. Luomu, EU-ympäristömerkki ja Joutsenmerkki tulevat kuitenkin näkymään pakkauksissa maaliskuun jälkeenkin. Samoin jo 1980-luvulla perustettu Reilu kauppa eli Fairtrade, jonka kriteerit on luotu kahvin, kaakaon, banaanin ja monien muiden globaalien raaka-aineiden tuottajien toimeentulon ja elinympäristöjen parantamiseksi. Reilu kauppa on sertifiointikentän edelläkävijä, joka on täyttänyt valtaosan lakiuudistuksen vaatimuksista alusta asti. ”On hienoa, että saamme vihdoin selkeät säännöt vastuullisuudesta viestimiselle. Ne parantavat asiakkaiden luottamusta ja vahvistavat sellaisten tuotteiden ja yritysten asemaa, joiden vastuullisuus perustuu todellisiin tekoihin eikä vain viestintään”, sanoo Reilu kauppa ry:n toiminnanjohtaja Janne Sivonen. Direktiivin tavoitteena on taata kuluttajille mahdollisuus tehdä tietoon perustuvia kestävämpiä valintoja. Laajempi tarkoitus on edistää kestävämpien tuotteiden kehittämistä, taata yrityksille tasapuoliset toimintaedellytykset EU:n markkinoilla ja vähentää kielteisiä ympäristövaikutuksia. Lue sivuiltamme, mitä EmpCo-direktiivistä tulisi tietää ja Reilu kauppa vastaa sääntelyn vaatimuksiin.
