Suomi investoi Afrikkaan, mutta millaisia työpaikkoja siitä syntyy? 

Suomen tavoitteena on kaksinkertaistaa Afrikan maiden kanssa käytävä kauppa vuodesta 2020 vuoteen 2030, ja lisätä tuntuvasti suomalaisyritysten investointeja Afrikkaan ja afrikkalaisyritysten investointeja Suomeen samalla ajanjaksolla.  

Nämä tavoitteet asetettiin Suomen Afrikka-strategiassa, joka julkaistiin vuosi sitten. Strategiassa puhutaan paljon työpaikkojen luomisesta. Se on tärkeää, sillä 70 prosenttia Afrikan 1,3 miljardista asukkaasta on alle 30-vuotiaita. Nuorten määrä kasvaa nopeasti ja heidän työllistymismahdollisuutensa vaikuttavat koko mantereen kehitykseen ja heijastuvat myös Eurooppaan.  

Afrikan väestö kasvaa nopeammin kuin työpaikkojen määrä. Iso osa tarjolla olevista töistä on prekaareja, virallisen talouden ja sääntelyn ulkopuolelle jääviä hanttihommia. Valitettavasti kunnollisia työpaikkoja syntyy liian vähän niissäkin Afrikan maissa, joissa talous kasvaa tuntuvasti. 

Reilu kauppa ry edellyttää, että Suomen Afrikka-strategian toteuttamisessa ja sen vaikutusten seurannassa kiinnitetään huomiota luotujen työpaikkojen määrän lisäksi niiden laatuun. 

”Kestävän kehityksen näkökulmasta on huolehdittava erityisesti työpaikkojen laadusta. Ovatko kaupan myötä syntyvät työpaikat sellaisia, että työntekijöillä on säälliset työolot, he voivat järjestäytyä ja vaikuttaa oloihinsa? Saavatko työntekijät elämiseen riittävää palkkaa”, kysyi Reilu kauppa ry:n vastuullisuuspäällikkö Josetta Nousjoki ulkoministeriön Afrikka-strategiaa käsittelevässä pyöreän pöydän tilaisuudessa 14. helmikuuta. 

Afrikassa yli miljoona viljelijää ja työntekijää työskentelee Reilun kaupan tiloilla, joilta tuodaan Suomeen esimerkiksi kaakaota, banaaneja, viinejä ja kukkia. 

”Maataloudessa olot ovat usein kurjat ja palkat tai ansiot niin pienet, etteivät nämä työt houkuta. Tämä on iso uhka ruuan tuotannolle – sen lisäksi, että ilmastonmuutos hankaloittaa esimerkiksi kahvin ja kaakaon viljelyä, vaikeuksia tulee myös siitä, ettei maataloustyö kiinnosta nuoria”, Nousjoki sanoi. 

Reilu kauppa on 1980-luvulta lähtien kehittänyt järjestelmää näiden ongelmien taklaamiseen, joten työkalut tilanteen parantamiseen; ihmisarvoiseen ja ilmastoresilienttiin työhön, ovat olemassa.  

Suomalaisten suorien investointien lisäksi Afrikka-strategiassa tulee kiinnittää huomiota kauppaan liittyviin päätöksiin, joita yritykset ja julkiset toimijat tekevät Suomessa. 

”Vaikka suomalainen firma ei olisi lähelläkään Afrikkaa, sen pitää ymmärtää ja ottaa huomioon ihmisoikeus- ja ympäristöriskit hankintaketjunsa alkupäässä Afrikassa. On edelläkävijäyrityksiä, jotka näin tekevät, mutta valitettavasti valtaosa ei tunne ketjujaan saati pyri korjaamaan ongelmia niin, että kestävä kehitys Afrikassa toteutuisi”, Nousjoki totesi. 

”Pidämme tärkeänä, että myös Suomen valtion tasolta huolehditaan, että Afrikan kanssa kauppaa käyvät yritykset ja julkinen sektori tietävät vastuunsa ja osaavat asettaa hankinnoilleen kestävät kriteerit. Tämän varmistamiseksi Suomen tulee säätää yritysvastuulaki eli ihmisoikeuksia koskeva huolellisuusvelvoite pakolliseksi kaikille yrityksille.” 

Suomen ja EU:n tavoitteena on vahvempi taloudellinen kumppanuus Afrikan kanssa. Ulkoministeriö on osallistanut suomalaisia kansalaisjärjestöjä strategian valmistelussa ja toteutuksessa, mutta Afrikassa järjestöjen on ollut vaikeampi saada ääntään kuuluviin. 

Tasa-arvoinen, vastavuoroinen kumppanuus edellyttää, että myös kansalaisyhteiskuntaa kuullaan kauppaan ja investointeihin liittyvissä päätöksissä sekä etelässä että pohjoisessa. Reilu kauppa ry odottaa, että Suomi edistää reilumpaa kauppaa ja vuoropuhelua myös EU:n ja Afrikan johtajien huippukokouksessa 17.-18.2.2022.