EU:n lakiesitys on historiallinen askel yritysvastuun parantamiseksi

Euroopan komissio esitteli 23.2. ehdotuksensa yritysten ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevaksi huolellisuusvelvoitteeksi. Kyseessä on ensimmäinen laaja yritysvastuulaki, joka tekee YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevista periaatteista pakollisia.

”Reilu kauppa on vaatinut yritysvastuulakia jo vuosia ja olemme iloisia, että esitys saatiin nyt. Ehdotusta on vielä kehitettävä. Teemme kaikkemme, jotta laista saadaan sellainen, että se aidosti ehkäisee ihmisoikeusrikkomuksia ja suojelee toimitusketjujen haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä”, sanoo Reilu kauppa ry:n vastuullisuuspäällikkö Josetta Nousjoki.

Yritysvastuulaki huomioi elämiseen riittävät palkat

Reilun kaupan pienviljelijöiden ja globaalien tuotantoketjujen työntekijöiden näkökulmasta komission esitykseen sisältyy kannatettavia kirjauksia sidosryhmävuoropuhelusta, yritysten yhteistyöstä ja elämiseen riittävistä palkoista.

Esityksessä yrityksiltä edellytetään sidosryhmien kuulemista, kun ne kartoittavat toimintansa haitallisia vaikutuksia ja tekevät toimintasuunnitelmat vaikutusten ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi.

Reilun kaupan järjestelmä on osoittanut, että jatkuva vuoropuhelu sidosryhmien kanssa on edellytys ongelmien löytämiselle ja ehkäisemiselle.

Kun yritykset arvioivat, mitkä vaikutukset ovat vakavimpia ja millaiset korjaustoimet parhaita, on välttämätöntä käydä dialogia niiden ihmisten kanssa, joihin vaikutukset kohdistuvat. Usein sidosryhmät ovat jo yrittäneet ratkaista kyseisiä ongelmia. Vuoropuhelulla yritykset löytävät mahdollisuuksia ratkaista ongelmia tehokkaasti yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

Esityksessä on huomioitu, että haitallisten vaikutusten vähentäminen vaatii yrityksiltä investointeja, yritysten keskinäistä yhteistyötä sekä pienten ja keskisuurten alihankkijoiden tukemista.

”Pelkällä alihankkijoille asetettavien vaatimusten kiristämisellä ei pystytä estämään ihmisoikeusloukkauksia. Tämä koskee eritysesti sellaisia tuotantoketjuja, joissa alkupään tuottajat ovat hyvin heikossa asemassa. On tärkeää, että tämä on huomioitu lakiehdotuksessa”, Nousjoki sanoo.

Ehdotettu yritysvastuulaki kattaa ilmasto- ja ympäristökysymyksiä sekä kaikki kansainvälisesti hyväksytyt ihmisoikeudet, mukaan lukien oikeuden säällisiin työoloihin, työehtosopimusneuvotteluihin ja elämiseen riittävään palkkaan. Tämä on tärkeää, sillä tuotantoketjujen alkupäässä elämiseen riittävät ansiot, jotka mahdollistavat ihmisarvoisen elämän, jäävät nykyisin usein haaveeksi.

Yritysvastuu edellyttää pitkiä liiketoimintasuhteita ja yhteistyötä

Ehdotuksen suurimmat puutteet liittyvät Reilun kaupan näkökulmasta yhteistyöhön alihankkijoiden kanssa, lyhyisiin alihankintasopimuksiin ja liiketoimintasuhteiden päättämiseen.

”Komission ehdotuksen mukaan huolellisuusvelvoite koskisi vain ”vakiintuneita liiketoimintasuhteita”. Jos tällä tarkoitetaan sitä, että yritykset voisivat jatkaa ja mahdollisesti jopa lisätä kertaluontoisten tilausten ja lyhyiden sopimusten tekemistä selvittämättä lainkaan niihin mahdollisesti sisältyviä ihmisoikeus- ja ympäristöriskejä, suunta on väärä. Tätä pitää selventää ja tarkentaa”, Nousjoki sanoo.

Esitys ei myöskään estä niin kutsuttua ”cut and run” -menettelyä. Se ehdottaa, että eurooppalainen yritys voisi lopettaa liiketoimintasuhteensa alihankkijaan, jos näyttää siltä, ettei alihankkija pysty lyhyessä ajassa lopettamaan tai merkittävästi vähentämään sen toimintaan sisältyviä vakavia ympäristö- tai ihmisoikeusloukkauksia.

Tällainen toimintatapa on ongelmallinen, sillä vakavia loukkauksia, kuten lapsityövoiman hyväksikäyttöä, pakkotyötä tai metsäkatoa on yleensä mahdotonta eliminoida nopeasti. Niiden taustalla vaikuttavat usein ympäröivät olosuhteet, kuten heikko paikallinen lainsäädäntö, ja niiden korjaamiseen tarvitaan aikaa sekä yhteistyöhankkeita. Yritysten pitää osallistua kielteisten vaikutusten korjaamiseen sen sijaan, että ne vaihtaisivat toimittajaa.

Pk-yritykset saatava yritysvastuulain piiriin

EU-komission lakiesitys edellyttää ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevaa huolellisuutta vain suurimmilta yrityksiltä, jotka myyvät tuotteita tai palveluita EU:ssa.

Näiden lisäksi velvoite koskisi myös suuria yrityksiä korkean riskin sektoreilla, kuten tekstiileissä, maataloudessa ja mineraaleissa. Tämä jättää 99 % yrityksistä sääntelyn ulkopuolelle. Suomessa laki koskisi vain noin 300:aa suurinta yritystä. Esimerkiksi suurin osa vaate- ja tekstiiliyrityksistä jäisi kokonsa vuoksi ilman lakisääteistä huolellisuusvelvoitetta.

”Valtaosa eurooppalaisista yrityksistä on pk-yrityksiä ja myös niiden arvoketjuissa tapahtuu vakavia ihmisoikeuksien ja ympäristövelvoitteiden loukkauksia. Kaikilta yrityksiltä tulee edellyttää vastuuta. Velvoite voidaan sopeuttaa yritysten kokoon ja rakenteeseen ja sen täyttämistä helpottaa mm. viranomaisneuvonnalla”, Nousjoki sanoo.

Pk-yritysten sivuuttaminen ei olisi reilua myöskään kilpailun näkökulmasta. Vastuullisesti toimivien suomalaisten pk-yritysten edun mukaista olisi, etteivät kilpailijat saisi enää painaa hintoja alas toimimalla niin, etteivät ne piittaa lapsi- tai pakkotyön käytöstä tai muista ihmisoikeusloukkauksista hankintaketjuissaan. Edistykselliset yritykset vaativat lakia itsekin.

Komission lakiehdotus etenee seuraavaksi Euroopan parlamentin ja kilpailukykyneuvoston käsiteltäväksi. Kun lakiehdotus on hyväksytty, EU-jäsenmaiden pitää sisällyttää se lainsäädäntöönsä kahden vuoden kuluessa. Reilu kauppa ry jatkaa vaikuttamistyötä kunnianhimoisen sääntelyn varmistamiseksi sekä EU-tasolla että kansallisesti.

Reilun kaupan tavoitteena on, että yritysvastuulaki edistää merkityksellistä vuoropuhelua ja pitkäaikaista yhteistyötä kaikkien tuotantoketjun toimijoiden kesken. Vain niillä saadaan aikaan todellista ja kestävää kehitystä globaaleihin tuotantoketjuihin liittyvien ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnissa.

Tutustu myös näihin sisältöihin Fairtrade Internationalin sivuilla:

• Katso kansainvälisen Reilun kaupan reaktio lakiehdotukseen 
• Lue Reilun kaupan kansainvälisen ihmisoikeustyön päällikön, Tytti Nahin, haastattelu