Vertailun metodologiasta

Reilu kauppa ry toteutti syksyllä 2018 vertailun, jossa perehdyttiin suurimpien Suomessa toimivien elintarvike- ja vaateyritysten avoimuuteen ja julkisesti raportoituihin toimiin omien toimitusketjujensa ihmisoikeusriskien vähentämiseksi.

Vertailu perustuu kansainvälisesti sovituille periaatteille yritysten ihmisoikeusvelvoitteista, joiden mukaan yrityksiltä odotetaan jatkuvaa työtä omien tuotantoketjujensa ihmisoikeusvaikutusten ja -riskien tunnistamiseksi ja kielteisten vaikutusten vähentämiseksi. Vertailussa keskityttiin nimenomaan tuotantoketjuihin, joten yritysten henkilöstöpolitiikka rajautui tarkastelun ulkopuolelle.

Vertailun tavoitteena on antaa edelläkävijäyrityksille tunnustusta, kuluttajille tietoa yritysten vastuullisuudesta ja poliittisille päättäjille tietoa muun kuin taloudellisen tiedon raportointivelvollisuuden vaikuttavuudesta.

Mihin arviot yritysten ihmisoikeustyöstä perustuvat?

Yritysten raporteista ja verkkosivuilta etsittiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

  1. Kertooko yritys tuotteidensa ja raaka-aineidensa tuotantomaat ja tehtaat/tilat? Ihmisoikeuksien kannalta erityisen tärkeää on tuntea ja kertoa Suomen ulkopuolelle ulottuvat tuotantoketjut.
  2. Pyrkiikö yritys ennakoivasti tunnistamaan toimintansa ja tuotantoketjujensa ihmisoikeusvaikutukset?
  3. Kertooko yritys kunkin tuotantoketjunsa merkittävimmät ihmisoikeusongelmat?
  4. Käyttääkö yritys riippumattomia auditointeja ja vuoropuhelua toimittajien kanssa ihmisoikeusongelmien vähentämiseen? Odotamme yrityksen kertovan myös auditointien tuloksista. Eettinen ohjeistus toimittajille ei yksinään riitä.
  5. Onko yrityksellä merkittävimpien kielteisten ihmisoikeusvaikutusten ja -riskien kitkemiseen tähtääviä kehityshankkeita ja kumppanuuksia?
  6. Onko yrityksellä kaikille sidosryhmille avoin valituskanava ja kertooko yritys valitusten aiheista? Oletamme, että toimivaan kanavaan tulee valituksia vuosittain.
  7. Kehittääkö yritys ihmisoikeustyötään koulutuksen, ohjausryhmän, asiantuntijaryhmän tai kumppanuuksien avulla?

Miten yritykset valittiin?

Vertailuun valittiin suurimpia Suomessa toimivia ruoka- ja vaateyrityksiä, joiden tuotteet ovat mukana jokaisen suomalaisen arjessa. Vertailussa on mukana

  • viisi suurinta kauppaketjua, jotka ovat myös suuria elintarvikkeiden ja vaatteiden teettäjiä.
  • 10 suurinta elintarvikkeita tuottavaa yritystä.
  • kahdeksan suurta vaate- ja kodintekstiiliyritystä.

Kuluttajien näkökulmasta on kiinnostavaa tietää, miten yritykset pyrkivät varmistamaan, ettei tuotannossa poljeta työntekijöiden tai muiden ihmisten oikeuksia. Elintarvikkeiden ja vaatteiden tuotannossa on edelleen paljon ihmisoikeusloukkauksia kuten lapsityövoiman hyväksikäyttöä, elämiseen riittämättömiä palkkoja ja vaarallisia työoloja.

Yritys Liikevaihto (milj.e.) Omistus,
ulkomainen (U)/
suomalainen (S)
Toimiala Hlöstö Muun kuin
taloudellisen tiedon reportointivelvoite
S-ryhmä 11 273 osuuskunta, S Kauppaketju 39 382 Ei, osuuskunta
Kesko 10 676 pörssiyhtiö, S Kauppaketju 22 077 Kyllä
Lidl Suomi 1 449* (n.74 600) sukuyritys, U Kauppaketju 4 884 Ei, sukuyritys
Stockmann 1 056 pörssiyhtiö, S Kauppaketju 5 486 Kyllä
Tokmanni 797 pörssiyhtiö, S Kauppaketju 3 255 Kyllä
HKScan 1 808 pörssiyhtiö, S Elintarvike 7 292 Kyllä
Valio 1 708 osuuskunta, S Elintarvike 4 196 Ei, osuuskunta
Fazer 1 642 sukuyritys, K Elintarvike 13 198 Ei, sukuyritys
Atria 1 436 pörssiyhtiö, K Elintarvike 4 449 Kyllä
Paulig 929 sukuyritys, K Elintarvike 2 042 Ei, sukuyritys
Altia 359 pörssiyhtiö, K Elintarvike 762 Kyllä
Olvi 345 pörssiyhtiö, K Elintarvike 1 783 Kyllä
Arla 340* (10 338) osuuskunta, U Elintarvike 290 Ei, osuuskunta
Hartwall 323 osakeyhtiö, U Elintarvike 630 Ei
Apetit   314 pörssiyhtiö, K Elintarvike 557 Kyllä
L-Fashion Group 245 sukuyritys, K Vaate 1 714 Ei, sukuyritys
H&M 188* (n.23 400**) pörssiyhtiö, U Vaate 1 972 Kyllä
Reima 112 osakeyhtiö, U Vaate 400+ Ei, alle 500 työntekijää
Marimekko 56* (102) pörssiyhtiö, K Vaate 425 Ei, alle 500 työntekijää
Dressmann 61* (1 248**) sukuyritys, U Vaate 302 Ei, alle 500 työntekijää
KappAhl 60* (n.517) pörssiyhtiö, U Vaate 447 Ei, alle 500 työntekijää
Veljekset Halonen 60 sukuyritys, K Vaate n. 450 Ei, alle 500 työntekijää
Finlayson 36 osakeyhtiö, K Kodintekstiilit 208 Ei, alle 500 työntekijää

* Liikevaihto Suomessa, suluissa globaali liikevaihto. **Koko konsernin liikevaihto.

Mistä tiedot on kerätty?

Tiedot kerättiin yritysten vuosikatsauksista, vastuullisuusraporteista ja verkkosivuilta. Yrityksille tarjottiin mahdollisuus kommentoida arvioita ennen julkaisua ja yhtä lukuun ottamatta kaikki yritykset hyödynsivät tätä mahdollisuutta.

Tiedot liikevaihdosta ja henkilöstömäärästä on kerätty Talouselämä-lehden 500 suurinta yritystä 2017 -listauksesta, asiakastieto.fi-verkkopalvelusta, yritysten vuosikatsauksista ja yritysten verkkosivuilta.

Miksi yritysten odotettiin vastaavan näihin kysymyksiin?

Kuluttajat ja sijoittajat ovat yhä kiinnostuneempia yritysten vastuullisuudesta. Yrityksiltä odotetaan aktiivisia toimia ihmisoikeusloukkausten kuten lapsityövoiman hyväksikäytön, elämiseen riittämättömien palkkojen ja vaarallisten työolojen välttämiseksi niiden omissa tuotantoketjuissa. Viimeisen vuosikymmenen sisällä tämä odotus on kirjattu myös lakeihin:

  • Suomessa suurimmilla pörssiyrityksillä on tästä vuodesta alkaen velvollisuus raportoida ihmisoikeustoimistaan – tai antaa tietojen uupumiselle perusteltu syy. Joulukuussa 2016 kirjanpitolakiin kirjattu velvoite koskee yli 500 henkilöä työllistäviä pörssiyrityksiä sekä pankki- ja vakuutusyhtiöitä, joiden liikevaihto ylittää 40 miljoonaa euroa.
  • Samanlainen laki on voimassa kaikissa EU-maissa. Lait pohjautuvat EU direktiiviin ”muun kuin taloudellisen tiedon raportoimisesta” vuodelta 2014.
  • Taustalla on vuonna 2011 saavutettu kansainvälinen yhteisymmärrys yritysten ihmisoikeusvastuusta. Ymmärrys on kirjattu YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeviin periaatteisiin (UN Guiding Principles on Business and Human Rights).

Suomen kirjanpitolaissa suurilta pörssiyrityksiltä odotetaan selvitystä siitä, miten yritys “huolehtii ihmisoikeuksien kunnioittamisesta”, “siinä laajuudessa kuin se on tarpeen kirjanpitovelvollisen toiminnan vaikutusten ymmärtämiseksi”. Kirjanpitolautakunnan ohjeistuksen mukaan selvityksen tulee sisältää “kuvaus sovelletuista due diligence -prosesseista” eli toimintatavoista, joilla yritys pyrkii ennakoivasti tunnistamaan toimintansa ja tuotantoketjujensa ihmisoikeusvaikutukset, sekä näiden prosessien tulokset.

Euroopan komissio ohjeistaa, että selvitysten “pitäisi auttaa sijoittajia ja muita sidosryhmiä ymmärtämään ja seuraamaan yrityksen suoritusta”.

Selkein kuvaus yrityksiltä odotetusta toimista löytyy YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevista ohjaavista periaatteista. Niissä kuvataan, miten yritysten odotetaan

  • tunnistavan ja kertovan toimintansa kielteiset ihmisoikeusvaikutukset ja -riskit (vertailun kysymykset 1-3),
  • minimoivan ja korjaavan nämä vaikutukset ja riskit (vertailun kysymykset 4-5),
  • avaavan toimivan valitusmekanismin (vertailun kysymys 6) ja
  • jatkuvasti kehittävän ihmisoikeustyötään (vertailun kysymys 7).

Odotetaanko eri kokoisilta yrityksiltä samanlaisia toimia?

Yritysten velvollisuus kunnioittaa ihmisoikeuksia koskee kaikkia yrityksiä niiden koosta, toimialasta, toimintaolosuhteista, omistajuudesta tai yritysrakenteesta riippumatta. Kaikilta yrityksiltä ei kuitenkaan odoteta yhtä kattavia toimia: Mitä pienempi yritys on ja mitä vähäisempiä ovat sen ihmisoikeusvaikutukset, sitä rajallisemmat toimet ovat hyväksyttävät. (Lähde: YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet, sivu 11)

Onko kaikkien elintarvike- ja vaateyritysten tuotantoketjuissa ihmisoikeushaasteita?

On. Useat vertailussa mukana olevat yritykset tekevät enemmistön hankinnoistaan Suomesta, mutta jokaisella yrityksellä on hankintoja myös maista, joissa ihmisoikeusloukkausten riskit ovat korkeita. Juomayritykset hankkivat riskimaista esimerkiksi hedelmiä ja valmisruokia valmistavat yritykset vihanneksia ja riisiä.


Vertailun toteuttivat Reilu kauppa ry:n vastuullisuuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Tytti Nahi ja yhteiskuntatieteiden maisteri Maija Lumme.