Reilun kaupan lisä

Reilun kaupan lisä on yksi Reilun kaupan tuoma etu kehitysmaiden tuottajille. Muita etuja perheviljelijöille ja suurtilojen työntekijöille ovat esimerkiksi turvalliset työskentelyolosuhteet, Reilun kaupan takuuhinta, mahdollisuus ennakkorahoitukseen, lapsityövoiman hyväksikäyttökielto, tiukat ympäristökriteerit ja suurtilojen työntekijöiden vähintään lakien mukainen ja asteittain nouseva palkka. Lue lisää muista Reilun kaupan hyödyistä.

Mikä on Reilun kaupan lisä?
Mikä on Reilun kaupan lisän tarkoitus?
Miten organisaatio päättää Reilun kaupan lisän käytöstä?
Miten suunnitelmat Reilun kaupan lisän käytöstä toteutetaan?
Mihin Reilun kaupan lisää on käytetty?
Miten Reilun kaupan lisän käytöstä päätetään suurtiloilla?
Kuinka paljon tuottajat saavat Reilun kaupan lisää?


Mikä on Reilun kaupan lisä?

Reilun kaupan lisä on erillinen summa, jonka ostaja (usein maastaviejä tai maahantuoja) maksaa Reilun kaupan tuotteesta tuottajaorganisaatiolle, esimerkiksi pienviljelijöiden tuottajaosuuskunnalle. Reilun kaupan lisä on tarkoitettu käytettävän yhteisön sosiaaliseen tai taloudelliseen kehittämiseen.

Reilun kaupan lisä maksetaan automaattisesti sen hinnan päälle, jota Reilun kaupan tuottajaorganisaatio saa tuotteestaan – eli tuotteesta riippuen joko Reilun kaupan takuuhinnan tai markkinahinnan lisäksi. Reilun kaupan lisä ei ole asia, josta voi neuvotella ostosopimuksia tehdessä.

Reilun kaupan lisän suuruuden määrittelee Reilun kaupan kansainvälinen yhteistyöjärjestö FLO (Fairtrade Labelling Organizations International), joka luo Reilun kaupan kriteerit. Reilun kaupan lisä on yleensä 5–30 prosenttia Reilun kaupan takuuhinnasta. Se, kuinka paljon tuottajaorganisaatio saa Reilun kaupan lisää, riippuu siitä, kuinka suuren osan tuotteistaan se pystyy myymään Reilun kaupan tuotteena. Vuonna 2008 pientuottajien organisaatiot pystyivät myymään noin 62 prosenttia ja suurtilat noin 31 prosenttia tuotteistaan Reilun kaupan tuotteina. Mitä enemmän tuotteita saadaan myytyä Reilun kaupan tuotteina, sitä enemmän tuottajat saavat Reilun kaupan lisää.

Reilun kaupan lisää maksetaan tietty määrä tietyltä mittayksiköltä, esimerkiksi kilomäärän mukaan. FLO:n verkkosivuilla voi tutustua, kuinka paljon Reilun kaupan lisää maksetaan miltäkin tuotteelta.

Reilun kaupan lisää ei tarvitse käyttää kokonaan aina samana vuonna. Siitä voi säästää osan myös myöhempää käyttöä varten tai suurempia ja kalliimpia projekteja varten.


Mikä on Reilun kaupan lisän tarkoitus?

Reilun kaupan lisä on työkalu yhteisön kehittämiseen. Reilun kaupan lisän avulla tuottajaorganisaatio voi investoida taloudellisiin, sosiaalisiin ja ympäristöhankkeisiin, jotka hyödyttävät organisaatiota, sen jäseniä ja työntekijöitä sekä heidän perheitään ja muita alueella asuvia ihmisiä.

Tuottajaorganisaatio saa itse päättää, mihin se haluaa käyttää Reilun kaupan lisänä saadut varat, kunhan se käytetään tavalla, joka saa aikaan kehitystä.


Miten organisaatio päättää Reilun kaupan lisän käytöstä?

Reilun kaupan kriteereissä ei vaadita, että Reilun kaupan lisä tulisi käyttää johonkin tiettyyn kohteeseen. Tuottajien itsensä uskotaan tietävän parhaiten, mihin ja miten heidän kannattaa investoida Reilun kaupan lisänä saadut varat.

Reilun kaupan kriteereissä on kuitenkin vaatimuksia, kuinka tuottajaorganisaatiossa tulee tehdä Reilun kaupan lisään liittyvät päätökset. Lisän käytöstä tulee päättää demokraattisesti, läpinäkyvästi ja siten, että organisaation jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa päätöksiin.

Ensimmäisenä vuonna Reilu kauppa -sertifioinnin jälkeen tuottajaorganisaatiossa täytyy tehdä arviointi, mitä tarpeita heidän jäsenillään on ja miten Reilun kaupan tuomat edut voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Tämän prosessin aikana jäsenet saavat tehdä ehdotuksia, mikä olisi heidän mielestään kaikkein hyödyllisin tapa käyttää Reilun kaupan lisänä saadut varat. Ehdotuksia tulee kerätä organisaation jäseniltä mahdollisimman kattavasti.

Jos organisaatiossa on päädytty järjestelmään, jossa valitut henkilöt edustavat jäseniä, tulisi jäseniä itseään kuitenkin kuulla heidän tarpeistaan ja ehdotuksistaan Reilun kaupan lisän käytöstä.

Kun organisaatio alkaa saada Reilun kaupan lisää, sen tulee luoda vuosittainen suunnitelma Reilun kaupan lisän käytöstä. Suunnitelman tulee pohjautua jäsenten tekemiin ehdotuksiin. Tämän jälkeen suunnitelma viedään esitettäväksi yleiskokoukseen.


Miten suunnitelmat Reilun kaupan lisän käytöstä toteutetaan?

Reilun kaupan lisään liittyvät päätökset on tehtävä demokraattisesti, läpinäkyvästi ja siten, että tuottajaorganisaation jäsenet voivat osallistua päätöksentekoon.

Organisaation jäsenillä on oikeus osallistua vähintään kerran vuodessa järjestettävään yleiskokoukseen joko olemalla itse läsnä kokouksessa tai siten, että heidän edustajansa on paikalla. Hallitus esittää yleiskokouksessa vuosittaisen suunnitelman Reilun kaupan lisän käytöstä.

Yleiskokouksessa organisaation jäsenet saavat esittää mielipiteensä suunnitelmasta ja vaikuttaa siihen. Reilun kaupan lisällä toteutettavista projekteista äänestetään, ja jokaisella jäsenellä on yksi ääni.

Kun suunnitelma on hyväksytty yleiskokouksessa, sitä voidaan alkaa toteuttaa. Suunnitelmasta, sen toteuttamisesta, sen parissa työskentelevistä henkilöstöstä ja kirjanpidosta on vastuussa tuottajaorganisaation hallitus. Jotkut tuottajaorganisaatiot perustavat erillisen toimikunnan tai asettavat jonkun tai jotkut henkilöt vastuuseen toteutuksesta ja seurannasta.

Kaikki Reilun kaupan lisään liittyvät päätökset (suunnitelmat, pöytäkirjat, ehdotukset) tulee dokumentoida. Jäsenillä tulee olla pääsy dokumentteihin, ja niiden tulee olla selkeitä ja jäsenten helposti ymmärrettävissä.

Reilun kaupan lisään liittyvät kuitit, laskut ja muut tositteet kuluista tulee dokumentoida asianmukaisesti. Reilun kaupan lisään liittyvä tilitys pidetään erillään, jotta menoja ja tuloja voidaan raportoida mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Usein Reilun kaupan lisille perustetaan erillinen pankkitili tai lisään liittyvä rahaliikenne erotellaan selvästi kirjanpidossa. Jäsenillä on oikeus päästä halutessaan tutustumaan Reilun kaupan lisään liittyvään rahaliikenteeseen.

Tuottajaorganisaation hallituksen tulee raportoida yleiskokouksessa Reilun kaupan lisän siihenastisesta käytöstä ja lisällä rahoitettujen projektien etenemisestä. Tällöin jäsenillä on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä projektien tehokkuudesta ja hyödyllisyydestä.

Reilun kaupan lisillä toteuttavien hankkeiden kirjanpidosta, projektien seurannasta ja niiden hyödyllisyyden ja tehokkuuden arvioinnista vastaa tuottajaorganisaation hallitus. Tulokset dokumentoidaan ja niistä kerrotaan jäsenille esimerkiksi yleiskokouksessa.


Mihin Reilun kaupan lisää on käytetty?

Tuottajaorganisaatiot ovat päättäneet käyttää Reilun kaupan lisää hyvin erilaisiin hankkeisiin:

Tuotannon kehittämiseen

Reilun kaupan lisän ansiosta organisaatiolla ja sen jäsenillä on ollut mahdollisuus investoida liiketoimintansa pitkäjänteiseen kehittämiseen ja parantaa tuottavuuttaan ja asemaansa markkinoilla. Reilun kaupan lisää voi käyttää esimerkiksi

• parempiin tuotantotapoihin ja työvälineisiin
  
• tuotannon monipuolistamiseen
  
• tehtaisiin, varastoihin tai jatkojalostukseen.

Koulutukseen

Reilun kaupan lisää on käytetty organisaation jäsenten, heidän perheidensä tai yhteisönsä koulutukseen. Koulutukseen investoiminen voi tarkoittaa esimerkiksi

• organisaation jäsenten liike-elämän ja ammatillista koulutusta (neuvottelutaitoja, taloushallintoa, atk-taitoja, kirjanpitoa, tuotantoa parantavia tekniikoita, laatukoulutusta, koulutusta ympäristöasioissa…)
  
• yhteisön jäsenten koulutusta muissa tärkeissä asioissa (lukutaito, matematiikka, terveys- ja ravitsemusasiat, kansalaisoikedet).

Yhteisön hankkeisiin

Moni organisaatio on päättänyt käyttää Reilun kaupan lisää hankkeisiin, jotka tukevat ympäröivää yhteisöä. Nämä saattavat olla hankkeita, joita jotkut muut organisaatiot toteuttavat tai joilla täydennetään valtion palveluita. Reilun kaupan lisällä voi tukea yhteisöä esimerkiksi kehittämällä

• puhtaan juomaveden ja sähkön saantia, viemäröintiä
  
• koulutusta ja lasten pääsyä kouluun (koulurakennukset, koulumateriaalit, -kuljetukset, -maksut, -puvut, -ruokailu ja stipendit)
  
• terveydenhuoltoa (henkilökunnan koulutus, terveysvalistusohjelmat, terveyskeskusten tilat, pääsy sairaanhoitoon)
  
• yhteisiä tiloja ja palveluita (liikenne, kulttuurikeskukset, kommunikaatio)
  
• sosiaalihuoltoa (sairaiden, kehitysvammaisten, yksinhuoltajaäitien ja vanhusten tukeminen, vakuutus- ja eläkeasiat)
  
• erityisryhmien asemaa (naisten ja vähäosaisten koulutus)
  
• ympäristönsuojelua (puiden istutus, jätteiden käsittely, energiatehokkuus)
  
• valmiutta katastrofien kohtaamiseen (vesihuolto, tuholaisten torjunta, ruuan varastointi, luonnonkatastrofien varoitusjärjestelmät, tulvasuojat).

Taloudelliseen kehitykseen

Reilun kaupan lisää on käytetty myös tarjoamalla rahoituspalveluita organisaatioiden jäsenille ja heidän perheilleen ja yhteisöilleen. Reilun kaupan lisää voi käyttää esimerkiksi

• lainoihin ja mikroluottoihin
  
• säästö-, vakuutus- ja eläkehankkeisiin
  
• käteismaksuihin jäsenille erityisen vaikeina aikoina.

Pienviljelijöiden yhteisöt käyttivät vuonna 2008 Reilun kaupan lisästä esimerkiksi noin 37 prosenttia tuotantoa parantaviin hankkeisiin, 16 prosenttia koulutukseen, terveydenhuoltoon, naisten hankkeisiin ja ympäristöprojekteihin sekä noin 24 prosenttia paikallisyhteisön projekteihin.


Miten Reilun kaupan lisän käytöstä päätetään suurtiloilla?

Suurtiloilla työntekijöiden ja työnantajan edustajat muodostavat yhdessä työryhmän, joka päättää Reilun kaupan lisän käytöstä. Reilun kaupan lisää käytetään suurtilojen työntekijöitä, heidän perheitään ja yhteisöä hyödyttäviin hankkeisiin.

Työntekijöiden edustajat valitaan demokraattisesti. Jokaisen tulee halutessaan voida asettua ehdolle. Työryhmään valittujen työntekijöiden edustajien tulee heijastaa työvoiman rakennetta, mitä tulee esimerkiksi sukupuoleen tai kausityövoimaan.

Työryhmä valmistelee työntekijöiden kanssa neuvoteltuaan vuosittaisen työsuunnitelman Reilun kaupan lisän käytöstä. Suunnitelmassa huomioidaan työvoimaan kuuluvien erillisryhmien, kuten kausityövoiman, tarpeet.

Työryhmä pyrkii yksimielisiin päätöksiin. Työnantajan ja työntekijöiden edustajilla on kaikilla yksi ääni päätöksistä äänestettäessä. Mitään päätöstä ei kuitenkaan tehdä ilman, että se on työntekijöiden edustajien enemmistön kannattama. Työntekijöiden edustajille annetaan työryhmässä etusija päättää Reilun kaupan lisän käytöstä, eivätkä työnantajan edustajat eivät saa estää suunnitelmia, elleivät ne vahingoita yritystä tai ole lainvastaisia.

Suurtilojen työntekijät käyttivät vuonna 2008 Reilun kaupan lisästä esimerkiksi noin 42 prosenttia paikallisyhteisön hankkeisiin, 14 prosenttia työntekijöiden uramahdollisuuksien kehittämiseen sekä noin 22 prosenttia terveydenhuoltoon ja koulutukseen.


Kuinka paljon tuottajat saavat Reilun kaupan lisää?

Esimerkiksi vuonna 2008 Reilun kaupan tuottajat saivat yhteensä yli 42 miljoonaa euroa Reilun kaupan lisää, joka oli yli 10 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Suurtilat saivat Reilun kaupan lisää yhteensä 12 miljoonaa euroa ja pientuottajien organisaatiot yli 30 miljoonaa euroa. Vuonna 2009 pelkästään kahvintuottajat saivat 14,5 miljoonaa euroa ja banaanituottajat 12 miljoonaa euroa. Reilun kaupan lisällä toteutetuista hankkeista hyötyvät usein tuottajayhteisön jäsenten ja heidän perheidensä lisäksi myös muut alueen asukkaat.

Vuonna 2008 pienviljelijöiden tuottajaorganisaatio sai keskimäärin 61 000 euroa Reilun kaupan lisää ja suurtilan työntekijäyhteisö keskimäärin 65 000 euroa. Se, kuinka paljon tuottajat saavat Reilun kaupan lisää riippuu siitä, kuinka paljon he saavat myytyä Reilun kaupan tuotteita ja mikä on FLO:n määrittelemän Reilun kaupan lisän suuruus.

Vuonna 2008 Reilun kaupan suurtiloilla Reilun kaupan lisää kertyi työntekijää kohden keskimäärin 94 euroa, mutta banaaniplantaaseilla lisä oli 760 euroa työntekijää kohti ja kukkatiloilla 105 euroa työntekijää kohden. Pienviljelijöiden tuottajaorganisaatioissa Reilun kaupan lisää kertyi keskimäärin 35 euroa jäsentä kohden. Banaanien pienviljelijät saivat lisää keskimäärin 800 euroa jäsentä kohden, suurien myyntien ja korkean Reilun kaupan lisän ansiosta.